Kahdeksan kallista haukkumaa

Kapteeni Johan Albrecht Gripenberg saapui Hämeenkyröön 1721. Hän pyysi lääninhallitukselta luvan  saada ottaa autioituneen Frantsilan tilan haltuunsa, rakennutti sinne aluksi saunan ja antoi kyntää ja aidata osan nurmettuneista pelloista. Gripenberg oli arvonsa tunteva aatelismies. Kun rykmentin yhdellä kapteenilla oli puheoikeus valtiopäivillä, valittiin Gripenberg  edustamaan rykmenttiään valtiopäiville pariinkin otteeseen. Valtiopäivillä 1740 hänet valittiin jopa poliittisesti tärkeimpään salaiseen valiokuntaan, johon talonpojila ei ollut lainkaan pääsyä. Gripenberg koulutti poikiaan Turun Akatemiassa. Kaksi heistä antautui upseerin uralle.

Kansallimuseossa säilytetään kuvassa näkyvää Hämeenkyröstä peräisin olevaa Porin rykmentin vuosina 1758-65 käyttämän univormun takkia. Se on väriltään sininen, pystykaulus ja hihansuut ovat keltaiset. Takin on alunperin omistanut joko majuri Johan Albrecht Gripenberg tai hänen poikansa Jacob Carl Gripenberg. 

Porin rykmentin univormun takki. Kuva Nallinmaa-Luoto, s. 252.

Kyröspohjan Sipilän talo oli sekin autiona peräti vuodesta 1698 alkaen. Yrjö Martinpoika otti sen viljeltäväkseen 1734. Pian hän riitautui riitautui naapurinsa  Gripenbergin kanssa. Syyskäräjillä 1735 käsiteltiin juttua, jossa Gripenberg syytti Yrjöä lukuisista solvauksista. Käräjillä tehtyyn päätökseen kirjattiin suomeksi useilta todistajilta kootut haukkumasanat:
"Qwarttermästäri Paska, Isowalhettelija, Crunun pettäjä, Nälkäinen, Wäifwanen, Röfwäri, sinä olet talois myynyt ja syönyt Puoses". Osa todistajista muisteli puo-sanan sijaan Yrjön käyttäneen termiä "Perse". Lisäksi pöytäkirjassa todettiin ruotsiksi Yrjön sanoneen, että Gripenberg ajoi kuttuja ja karitsoita, kun ensin maahan tuli. Myös kuttujen ja karitsojen ajaminen katsottiin kunnianloukkaukseksi, tällaista rahvaalle kuuluvaa työtähän pidettiin aatelismiehelle sopimattomana. Näin saatiin kokoon kahdeksan loukkausta.

"Qwarttermästäri Paska, Isowalhettelija, Crunun pettäjä, Nälkäinen, Wäifwanen, Röfwäri, sinä olet talois myynyt ja syönyt Puoses".

Gripenbergillä oli rykmentin majoitusmestarin (qwartermästäre) virka. Hän oli äskettäin myynyt Frantsilan kruununtilan asukasoikeuden Erik Litanderille, siksi Yrjö ivasi häntä talonsa myyneeksi. Epäilemättä Gripenberg on saattunut saapua Hämeenkyröön isonvihan jälkeen kuttuja ja karitsoita paimentaen, niin puilla paljailla moni aatelismies oli pitkän sodan jälkeen. Mutta laki suojasi tuohon aikaan aatelismiehen kunniaa enemmän kuin muiden. Yrjö sai ensinnäkin maksaa 24 hopeamarkan sakot loukkauksistaan (kolme hopeamarkkaa loukkausta kohti). Lisäksi mäjähti 40 hopeamarkan sakko siitä, että hän oli loukannut aatelismiestä.

Lähteet
Hämeenkyrön syyskääräjät 1735. http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=27136386
Terhi Nallinmaa-Luoto. Hämeenkyrön historia II. Vammala 1990.