Venäjän vallan aikana rakennettiin lisää viljavarastoja. Hämeenkyrön kirkon viereen rakennettiin tiilinen kruununmakasiini jo 1820. Vuonna 1908 tehdyn inventaarion mukaan Hämeenkyrön kruununmakasiini näyttäisi olevan ensimmäinen autonomian aikana Suomeen rakennetttu. Myöhemmin makasiineja oli suunnittelemassa moni tunnettu arkkitehti, mm. Carl Ludvig Engel suunnitteli Hämeenlinnan ja yhdessä A.W. Arppen kanssa Tampereen kruununmakasiinin.
Hämeenkyrön makasiinin piirustus on Turun maakunta-arkistossa. Piirros on tosin pelkkä luonnos. Tuossa vaiheessa suunnitteilla oli puinen rakennus. Ruotsin vallan aikana viljavarastot rakennettiinkin puusta lukuunottamatta Turun ja Hämeenlinnan linnojen yhteyteen rakennettuja varastoja.
 |
| "Ritning till ett spannemåls Magazin af träd..." Luonnos on siis piirros puisesta viljavarastosta, johon mahtuisi 3000 tynnyriä eli noin 4950 hehtolitraa viljaa. |
 |
| Luonnos on päivätty Turun ja Porin läänin lääninhallituksessa 14.4.1820. Selityksiä: a ja b ovat laareja, c näyttää laarien koon, d luukut viljan ulosottamiseen, e portaat, f käytävät ja g punnitushuone. |
 |
| Makasiinin julkisivu. |
Nähtävästi tuolloin tehtiin päätös siitä, että viljamakasiinit rakennettaisiin tiilestä. Näin meneteltiinkin koko autonomian ajan. Näyttää siltä, että Hämeenkyrön makasiini rakennettiin muuten jokseenkin luonnoksen mukaisesti, mutta puun sijaan tiilestä. Samassa kansiossa luonnoksen kanssa on myös toinen piirros makasiinista. Se on vuodelle 1909 päivätty suunnitelma.
 |
| Eteläpääty. |
Tarkoituksena näkyy olleen, että makasiinin taakse rakennettaisiin jonkilainen lastaussilta ja huone viljan sisääntuomista ja poiskuljetusta varten. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu. Muutenhan piirrutuksen rakennus on nykyisen kaltainen.
 |
| Julkisivu ja sisätilat. |
 |
| Julkisivu 2020. |
 |
| Makasiinin ovi 2020. |
Kruununmakasiineihin kerättiin ns. kruununjyvät, jotka olivat osuus viljelijöiden suorittamasta kruununverosta. Se maksettiin välittömänä verona viemällä leipäviljana käytettyä ohraa ja ruista sekä kauraa kruununmakasiiniin. Kruununjyvien kerääminen lopetettiin maaveron lakkauttamisen yhteydessä vuoden 1925 alussa. Tämän takia kruununmakasiinit kävivät tarpeettomiksi ja valtio alkoi luopua niistä. Hämeenkyrön seurakunta osti makasiinin 1935 ja suunnitteli sen käyttämistä pannuhuoneena, kun kirkkoon oli tarkoitus rakentaa keskuslämmitys. Suunnitelman rauettua seurakunta vuokrasi 1957 rakennuksen 50 vuodeksi Hämeenkyrön museo- ja kotiseutuyhdistykselle (nykyinen nimi Hämeenkyrö-Seura). Vuonna 1964 yhdistys siirsi vuokraoikeuden kunnan Museo- ja kotiseutulautakunnalle. Tätä kautta rakennus siirtYi sittemmin kunnan omistukseen ja palvelee kotiseutumuseona.
Edellisen vuosisadan alussa Suomessa oli 20 kruununmakasiinia. Useimmat ovat päätyneet kuntien omistukseen ja monesti museoiksi. Näin on käynyt Hämeenkyrön lisäksi mm. Savonlinnassa (maakuntamuseo), Hämeenlinnassa (taidemuseo) ja Raahessa (museo), Monille on tuttu Tampereen viljamakasiini, jossa toimii Tampereen taidemuseo.
Lähteet:
Kansallisarkisto, Turku: Turun ja Porin lääninrakennuskonttori. Turun ja Porin lääninrakennuskonttorin arkisto. PIIRUSTUKSET. Kruununmakasiinit. Ig:170 Hämeenkyrön kruununmakasiini. Pohjat, sivut, leikkaus (1909-1909).
Kruunumakasiini. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kruununmakasiini
Sampsa Hatakka: POHJOISTA HUOLTOVARMUUTTA. KRUUNUN MAKASIINIJÄRJESTELMÄN TOIMINTA SUOMESSA VIAPORIN RAKENNUSKAUDEN AIKANA 1747–1756. Historiallisia tutkimuksia Helsingin yliopistosta XLV. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/307414/POHJOIST.pdf?sequence=1&isAllowed=y
