Setlementti Kyröskoskela perustettiin jatkosodan aikana 1943. Setlementtiliikkeen alkuperäinen arvopohja on kristillinen, mutta liike on ollut alusta alkaen kirkollisesti ja poliittisesti sitoutumaton. Kyröskoskelan toiminnan vetovastuun otti tehtaan sosiaalipäälliköksi palkattu filosofian maisteri Arvo Autio. Setlementin aloittamasta kurssitoiminnasta kehittyi Kyröskosken Työväenopisto, joka vaihtoi sittemmin nimensä Kyröskosken Kansalaisopistoksi. Vuonna 1945 aloitti toimintansa opiston pitkäikäisin opintopiiri, äitikerho. Jossain vaiheessa perustettiin myös miehille tarkoitettu perinnepiiri. Sen alkuaikojen toiminnasta ei ole säilynyt tietoja. Kyröskosken kansalaisopiston arkistot tuntuvat kadonneen, ja miesten perinnepiirin ensimmäiset osanottajat eivät ole enää keskuudessamme.
Miesten perinnepiirin vetäjäksi kutsuttiin 1990-luvulla Ahti Lindberg. Kerran viikossa kokoontuneen miesten perinnepiirin nimeksi vakiintui Nappulaliiga. Sen jäsenet ovat olleet työelämän taaksensa jättäneitä eläkeläisiä, joilla on ollut halua ja energiaa puuhata monella tapaa omaksi ratoksi ja myös koko tehdaskylän yhteiseksi hyväksi. Viimeksi nappulat ovat talkoilleet Vaivian ilmaradan muistomerkin kunnostamistyössä. Nappulaliiga on julkaissut kaksi painotuotetta, joita on edelleen myynnissä Seurahuoneella. Jäsenistö on tutustunut moniin luontokohteisiin ja osallistunut myös niiden hoitamiseen. Nappulat ovat pitäneet yhteyttä koulunuoriin ja palkitsevat nykyään stipendeillä Kyröskosken koulun parhaat historiantuntijat. Aktiivinen toiminta johti siihen, että Hämeenkyrön Sanomat palkitsi Paikallislehtien liiton Antti-patsaalla. Tunnustus annetaan yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt paikallislehdille tärkeitä arvoja.
Nappuliigan tuotoksia myydään Seurahuoneella.
Erilaisiin matkailukohteisiin tutustuminen on ollut kiinteä osa Nappulaliigan toimintaa. Viime vuosina on tutustuttu mm. Hämeenlinnaan ja Hämeen linnaan, Lepaan viinitilaan, Tarinmaan taistelun muistomerkkiin Janakkalassa ja Tarastenjärven jätekeskukseen. Teatterivierailut ovat osa toimintaamme: viimeksi katsastimme Tuntemattoman sotilaan Pyynikin kesäteatterissa.
 |
| Vihdanteon Suomen- ja maailmanmestari Pentti Hakola opastaa nappuloita vihdantekoon. |
 |
| Kirkkoherra Osmo Ojansivu esitteli Pyhän Olavin kirkkoa Nappulaliigalle kesällä 2023. |
Nappulaliiga kokoontuu keskiviikkoisin. Kahvikupin ääressä muistellaan usein huumorin sävyttämiä tapauksia menneisyydestä tai pohditaan nykyajan uusia, eläkeläisiä pohdituttavia muotivirtauksia. Maailmanmenoa pohdittaessa pidättäydymme puoluepolitiikasta. Usein kahvinautintoa ryydittää tietokilpailu. Kahvihetkissä kristallisoituu Nappulaliigaa yhdistävä avoin veljeyden henki.
 |
| Viiniasiantuntija Seppo Leskinen opasti nappuloita viininmaistelun saloihin. |
Vuonna 2018 nappuloiden pitkäaikainen puheenjohtaja Ahti Lindberg siirtyi rivijäseneksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valikoitui Tapani Ekstam. Vuodesta 2025 lähtien puheenjohtajana on toiminut Ilkka Jyväsjärvi. Nappulaliigasta on kehittynyt itseään täydentävä seura. Jäseneksi ei voi hakea, jäseneksi kutsutaan. Jäsenyydestä poistutaan vain kuoleman kautta.
Seurahuone kokoontumistilaksi
Kyröskosken kansalaisopiston opintopiirinä Nappulaliiga kokoontui vuosikymmenet Setlementti Kyröskoskelan tiloissa. Sen jouduttua konkurssiin vuoden 2022 lopussa oli löydettävä uusi ratkaisu. Nappulaliiga päätti hankkia omatoimisesti uuden tilan toiminnalleen ja vuokrasi torin vierestä ns. Saunantalosta (Sepänkatu 3) huoneiston. Kerhotilalle tarvittiin nimi. Keskusteluissa tuli esille ehdotuksena Seurahuone, jolloin nappuloiden vanhat paikallishistoria tuntijat muistivat oitis kylän historiaan oleellisesti kuuluneen vanhan Seurahuoneen. Uusi kokoontumistila sai nimen Kyröskosken Seurahuone saman tien.
Nappulaliiga jatkoi jo edellisissä toimipaikoissa torikahviperinnettä. Lauantaiset torikahvit tarjotaan Seurahuoneelle lauantaisin klo 9 – 12. Torikahveilla rahoitetaan osaltaan tilan vuokrakustannuksia. Seurahuonetta myös vuokrataan edulliseen hintaan yhdistyksille kokoontumistilaksi.
Nappulaliiga pyrkii toiminnassaan tukemaan kyröskoskelaista kulttuurielämää. Seurahuoneella on julkistettu Detlev Liebingin teos Hämeenkyrön kunnan puistotiimin projekteista ja Erkki Luumin kuvateos Kyröskoski Ennen ja Nyt. Samoin Antero Kaasalaisen muistelmateos Aikuistunut evakkopoika ja Merja Ahlgrenin runokirja Länsituuli lupaa muistojen tulla julkistettiin Seurahuoneella. Panu Rajala esitteli teostaan Suomussalmen sulttaani ja Tuija Sironen kirjaansa Tuohilintu.
Seurahuoneelle järjestettiin jopa päivätanssit kesäkuussa 2023. Lauluyhtye Helmi esitti joululauluja kolmannen adventin aattona 2024 ja uudelleen vuotta myöhemmin. Äitienpäivien etkot pidettiin 10.5.2025. Tuolloin Sirpa Myllymäki tulkitsi Sanna Törmän runoja kakkukahvien lomassa. Kunnan kesätapahtumaan eli Landefestiin osallistuttiin 2023 kertomalla sahdin historiasta ja esittelemällä sahdintekovälineitä. Vuotta myöhemmin taas järjestettiin Seurahuoneelle näyttely, jossa oli esillä puhelimia 1800-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2025 avattiin Landefestin yhteydessä Matti ja Pirre Pitkon taidenäyttely. Se on ollut menestynein Seurahuoneen tilaisuuksista. Avajaisissa vieraili yli 200 henkeä.
Seurahuoneen seinillä on ollut taidetta ennen Pitkojen näyttelyäkin. Erkki Luumin valokuvia on ollut esillä ja kyröläisten harrastetaiteilijoiden näyttely koristi seiniä viime kevään ja kesän ajan.
Tämän vuoden syksyllä Seurahuoneella ilahduttivat lauantaikahveilla pakinoitsija Matti Pitko ja Aamulehden eläköitynyt pilapiirtäjä Juha Sihto. Sihto kuvitti Pitkon pakinoita Aamulehdessä vuosikymmeniä. Miehet kertoilivat yhteistyöstään ja Juha Sihto esitteli vuosien varrella laatimiaan pilakuvia.
Aleksis Kiven päivän jatkoilla paikallishistorian tuntijat Anssi Hirvonen ja Ahti Lindberg kertoivat matkasta Osaralta Kyröskoskelle vanhaa tietä pitkin. Pohjana oli Paavo Hakalan runo Palokunnan juhlat, jonka Merja Ahlgren lausui.
Seurahuoneen taidenäyttelyt saivat jatkoa 10.1.2025. Tuija Sirosen näyttelyssä on esillä hänen grafiikkaansa ja rakukeramiikkaa. Tuija esitteli kiinnostavasti teoksissa käyttämiään tekniikoita. Taidenäyttely on avoinna lauantaisin klo 9 - 12. Ja tuolloin Nappulaliiga tarjoaa kavia ja pulla 3 euron hintaan. Tervetuloa!
---
Usein esitettyjä kysymyksiä: Mistä tulee nimi Nappulaliiga? Miesten perinnepiiriin tarjoutui aikoinaan kansalaisopiston lukuvuoden alkaessa mukaan kolme rouvasihmistä. Perinnepiirin miehet eivät oikein tienneet, millä perusteella torjua tulijat. Lopulta Matti Järvenpää totesi: "Tämä kun on paremmin sellanen nappulaliiga". Nimitystä pidettiin osuvana ja se vakiintui miesten perinnepiirin kutsumanimeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti