maanantai 31. elokuuta 2020

Kyröskoski 1870

Tamperelaiset kauppiaat L.J. Hammarén,  ja G.O. Sumelius hankkivat kesällä 1870 omistukseensa pahoihin talousvaikeuksiin joutuneen Kyröskosken puuvillakutomon. He perustivat uuden yhtiön, johon tuli kolmanneksi osakkaaksi Frencellin paperitehtaan konttoripäällikkö August Nyberg. Yrityksen nimeksi tuli HAMMARÉN & COMP. Jo yhtiösopimus edellytti puuhiomon perustamista Kyröskoskelle puuvillatehtaan rinnalle. Yhtiökumppanukset anoivat lupaa puuhiomon perustamiseen läänin maaherralle lähettämällään kirjeellä 29.11.1870. Kun asiasta oli saatu kunnan lausunto, pidettiin Kyröskoskella lakimääräinen katselmus hankkeesta. Tähän katselmukseen liittynee Turun maakunta-arkistossa säilytettävä kartta koskesta 1870.

Kartassa näkyvät Viljakkalan puolella seurakunnan maalla kolme myllyä: Ylinen, Keskinen ja Alinen. Toisella puolella koskea ovat Ylisen, Keskisen, Poltin ja Paskon myllyt. Niiden alapuolella ovat puuvillakutomon rakennukset. Kartassa näkyy myös tehtaan vedenotto. Puuvillakutomon voimantarve oli vielä melko vaatimaton, vedenottoa ei tarvinnut ulottaa kosken keskelle.

Tehdasrakennuksesta alavirtaan oli kaksi myllyä: Häntähieru ja Tullimylly. Tullimyllyn - joka siis peri maksun jauhatuksesta - omisti Halikon kihlakunnan kruunuvouti Carl Forsgård. Viljakkalan puolen Ylinen mylly oli pappilan ja muut talonpoikien yhteisiä lahkomyllyjä. Viljakkalan puolelle on kartoittaja merkinnyt lahonneen tai luultavasti kokonaan puretun myllyn. Se näkyi olleen toiminnassa, kun koskea kartoitettiin 1837.

Kosken alapuoli oli vielä rakentamattomana neitseellisessä tilassa.

Karttaan merkitsi hyväksyntänsä vt. piiri-insinööri H. Nordenswan. Kartan lienee piirtänyt alempana mainittu August Fredrik Hildén. 

Lähteet
Kansallisarkisto. Turun ja Porin lääninhallituksen kartat ja piirustukset. LH1:30 Karta öfver Kyrö-fors Tavastkyrö socken (1870-1870).
L.G. von Bonsdorff: Kyröskosken tehtaat 1870 - 1945. Helsinki 1947.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti