Vielä kuntavaaleista

 Edellisessä pakinassani pohdin perussuomalaisten kuntavaalimenestyksen syitä Hämeenkyrössä. Hieman historiaa taustaksi nykyiselle äänestyspassiivisuudelle. Kuntavaalien äänestysprosentti Hämeenkyrössä 1964 oli 86,0, historian korkein. Tuolloin äänestysaktiivisuutta kiritti tiukka oikeisto-vasemmisto -asetelma. Vaaleissa Hämeenkyrö sai viimeisen vasemmistoenemmistöisen kunnanvaltuuston numeroin 16 – 15. Hämeenkyrön äänestysprosentti oli seutukunnan korkeimpia, mutta ei sentään korkein: Keikyällä äänesti 89,3 prosenttia äänioikeutetuista. Tuolloin käytettiin yleisesti jakoa ei-sosialistit ja sosialistit. Pidin tuota jakoa nimien puolesta jo tuolloin outona: miksi ei yhtä hyvin ei-vasemmisto ja vasemmisto… Suomi oli tuolloin monin tavoin toisenlainen kuin nykyään: vaaleissa 12325 valtuutettua, heistä peräti 968 oli naisia.

MITÄ-MISSÄ.MILLOIN 1966, s. 160.

Vuosikymmenten mittaan äänestysaktiivisuus Hämeenkyrössä on romahtanut, tämän vuoden vaaleissa äänesti vain 52,6 prosenttia äänioikeutetuista. Miksi? Yksi vastaus lienee se, että 57 vuotta sitten kunta oli asukkaidensa kannalta läheisempi kuin nyt. Moni kunnan toiminnoista oli vielä paljolti kuntalaisten ja valtuustossa, hallituksessa ja lukuisissa lauta- sekä johtokunnissa toimivien luottamushenkilöiden aktiivisuuden varassa. Kunnallinen päätöksenteko oli lähellä äänestäjää. Mutta byrokratia oli jo vahvistumassa, hallinto keskittymässä ja tehostumassa. Hämeenkyröönkin valittiin 1963 ensimmäinen kunnanjohtaja. Nykyään kunta on tietysti edelleen asukkailleen tärkein peruspalveluiden tuottaja. Kuntalainen tietää kuitenkin, että byrokraattinen ja kasvoton koneisto tuottaa näitä palveluja valtuustosta ja äänestäjistä riippumatta.

Joka tapauksessa kunnan merkitys vähenee toteutuvan sote-ratkaisun myötä. Se ruokkinee äänestysprosentin alenemista jatkossakin. Enkä kadehdi tulevien kuntapäättäjien tehtävää: säästää pitäisi. Eikä paljon muuta leikattavaa jää kuin kasvatus ja koulutus. Koskilinnan, kansalaisopiston, lukion ja kai esiopetuksenkin voi ulkoistaa. Jos perusopetusta pitää käydä ulkoistamaan, lienee syytä lyödä lappu luukulle ja lakkauttaa kunta.

Toisaalta kunnallinen itsehallinto on osoittautunut sitkeäksi: Hämeenkyrössä sille kertyy ikää 2021 kunnioitettavat 155 vuotta. Päättäjien pitäisi tehdä niukentuvien resurssien puitteessa tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Helppoa se ei ole. Vaihtoehto on se, että päättäjien katse rajoittuu, jää konservatiiviseksi ja taaksepäin katsovaksi.