Prentin meijeri

Nälkävuodet 1860-luvun lopussa vauhdittivat maatalouden murrosta: alettiin siirtyä kohti lypsykarjavaltaista karjataloutta. Voin tuotantoa käytiin vauhdittamaan perustamalla meijereitä. Hämeenkyrön alueella vanhin meijeri lienee ollut 1878 perustettu Osaran kartanon meijeri, joka jalosti kartanon lehmistä saatua maitoa. Haukijärvellä Pakkasen kartanossa meijeritoiminta käynnistyi 1880-luvun puolivälissä, kun lääninkarjakko kävi siellä opettamassa sveitsiläisen ja kuminajuuston tekoa. Myös Pakkasen meijeri käytti kartanon omien lehmien maitoa.

Vilhelm Raipala ja muutamat muut isännät perustivat 1880-luvun alussa Prentin meijerin. Rakennusta varten Raipala anoi Frigårdin viljelijän C.A. Runstenin, Isak Rossan ja maakauppias Taavetti Pohjasen kanssa lupaa saada nostaa Prentinjoen vettä noin neljä jalkaa (noin 120 senttiä) meijerin vesirattaan  käyttämistä varten. Anomuksen vuoksi tehtiin kartta Prentinjoesta ja meijerin sijoittamisesta. Kartassa ei ole valitettavasti päiväystä.

Meijerin sijoittuminen Prentinjoen partaalle.

Varsin kelvollista työtä teki kartoittaja.

Kartan laati Aug. Fr. (ilmeisesti August Fredrik) Hildén. 

Poikkileikkaus padosta ja meijerin vedenotosta. 

Meijerin toiminta näyttää loppuneen 1880-luvun lopulla, mutta seuraavalla vuosikymmenellä sitä jatkoi kauppias Ossian Alve, joka mainosti meijereitään lyhytaikaiseksi jääneessä Hämeenkyrön Lehdessä. Meijeri näyttää kärsineen maitopulasta, sillä Alve ilmoitti useampaan kertaan maidon hinnan noususta.

Hämeenkyrön Lehti 6.9.1895.

Toiminta ei nähtävästi ollut kannattavaa, sillä Alve  myi meijerin Tampereen meijerin isännöitsijä Nikolaus Ahlersille vuonna 1895. Alve siirtyi kauppiaaksi. Hän osti liiketoimintansa lopettaneen Janne Elialan kauppavaraston ja ryhtyi kauppiaaksi Raipalan taloon:

Hämeenkyrön Lehti 15.11.1895.

Viimeistään Ahlersin aikana Prentin meijeri muutettiin höyrymeijeriksi, joka tuotti 11 440 kiloa voita vuonna 1900. Ostomaidon varassa toimineiden yksityismeijerien aika alkoi olla ohi, kun Hämeenkyrön Osuusmeijeri päätetiin perustaa 1905. Liikenteellisesti keskeiselle paikalla Laitilan salmen rannalle rakennettu höyrymeijeri vei muutamassa vuodessa toimintamahdollisuudet yksityismeijereiltä.

Lähteet: 

Kansallisarkisto. Turun ja Porin lääninhallitus.  Turun ja Porin lääninhallituksen kartat ja piirustukset LH1:603 Asemapiirros ja profiili Präntin joesta Hämeenkyrön pitäjää. Meijerin sijoitus (myös Kirkkojärvi mainitaan) (1625-1964). Hilden Aug. Fr.

Nallinmaa-Luoto. Agge: Hämeenkyrön historia III. Keuruu 2003.