Junalla Kyröskoskelle?

Ei pääse junalla Kyröskoskelle vieläkään, tuskinpa tulevaisuudessakaan. Menneisyydessä mahdollisuudet rataan olivat paremmat. Tampereelta Pohjanmaalle menevä rata oli jo suunniteltu kulkemaan Näsijärven länsipuolitse, mutta Mäntän paperipatruuna G.A. Serlachius sai muutetuksi sen suunnan saadakseen tehtaansa tuotteille paremmat kuljetusmahdollisuudet. Rata tuli kulkemaan Vilppulan kautta, ja Serlachius rakennutti myöhemmin yksityisen kapearairaiteisen radan Mäntästä Vilppulaan tehtaansa rahteja varten. Tampere-Haapamäki-Seinäjoki-Vaasa -rata valmistui käyttöön 1883. Kyröskosken paperitehtaan ja hiomon omistajat ja johto eivät tässä vaiheessa olleet ilmeisesti tarpeeksi kiinnostuneita ja aktiivisia taistelemaan radan Näsijärven länsipuolisen vaihtoehdon puolesta.

Tampereen ja Porin välinen ratayhteys valmistui 1895. Lähimmäksi Kyröskoskea sijoittui Siuron asema. Tehtaalla suunniteltiin jo radan rakentamisen aikoihin tuotteiden kuljettamista vesitse Siuroon ja siitä edelleen rautateitse vientisatamiin. Samalla mietittiin myös sivuradan vetämistä Kuloveden pysäkiltä Kyröskoskelle tehtaan kustannuksella. Yhtiö palkkasi Tampereen teollisuuskoulun lehtorin, insinööri August Huikarisen, tutkimaan kesällä 1896 radan vetämisestä tehtaalle.

Turun Sanomat 2.6.1896

Tutkimus ei nähtävästi tuottanut yhtiötä tyydyttänyttä tulosta. Sanomalehtiuutisen mukaan hankkeen hintarvio oli yli puoli miljoonaa markkaa. Laivaväylän ruoppaamisen Kyröskoskelta Siuroon kustansi pääasiassa valtio, tehdasyhtiö osallistui siihen lahjoittamalla 10 000 markkaa Pappilanjoen perkaukseen. Sivuradan rakentaminen lienee osoittautunut liian kalliiksi hankkeeksi.

Seuraavan kerran ratayhteydestä keskusteltiin 1920-luvulla. Silloin Hämeenkyrö oli yhdessä tamperelaisten, ikaalislaisten ja parkanolaisten kanssa lobbaamassa suoraa junarataa Tampereelta Pohjanmaan suuntaan. Tässäkin kiistassa jäätiin näppejä nuolemaan. Päättäjät katsoivat viisaammaksi rakentaa Haapamäki-Pori -radan. Tämä hanke oli selkeästi suunnattu lähinnä Jyväskylän ja muun Keski-Suomen vientiteollisuuden tarpeisiin. Matkustajaliikenteen kannalta radan merkitys jäi vähäiseksi, se lopetettiin kannattamattomana 1981. Rata otettiin käyttöön 1938.

Sotien jälkeen alettiin suunnitella suoraa rataa Tampereen ja Pohjanmaan välille. Tähän suunnitelmaan liittyvät 1952 valmistuneet kartat, joihin on luonnosteltu rata Tampereelta Kyröskoskelle. Kyröskoskelta rata olisi sitten jatkunut Kyrösjärven länsirantaa ja leikannut Haapamäen-Porin radan Parkanossa.

Ratasuunnitelma Tampere - Kyröskoski. Kaikki kuvat Kansallisarkiston kokoelmista, katso tarkka osoite lähdeluettelosta.

Tarkempi kartta suunnitelmasta. 

Viljakkalan ja Hämeenkyrön rajamailla.

Tuostapa olisi juna höyrynnyt yli Kyrösjoen.

Kyröskosken rautatiesillan piirros.

Mielenkiintoista on kuvitella, miltä Kyröskoski näyttäisi nyt, jos suunnitelma olisi toteutunut. Miten asutus olisi sijoittunut nykyiseen verrattuna? Olisiko Kyro laajentanut tuotantoaan perustamalla esim. sellutehtaan?

Suunnitelma ei paljoa painanut, kun ratkaisu radasta tehtiin, Vuonna 1961 kävi selväksi, että radalle oli piirretty uusi reitti Kyrösjärven itäpuolitse. Sen lähin kohta oli 14 kilometrin päässä Kyröskoskesta, eikä suunnitelmassa ollut mainintaa sivuradasta. Tehtaan historiikin mukaan tämä ei aiheuttanut suurempaa ongelmaa kuljetuksille: autokuljetukset olivat osoittautuneet huomattavasti rautatierahteja edullisemmiksi. Tilannetta helpotti tieolojen samanaikainen huomattava kohentuminen. Uusi kolmostie Tampereelle valmistui 1963 ja työttömyystöinä rakennettu Kyröskosken-Häijään välinen tie tehtiin 1958-60. Samoihin aikoihin valmistui Tampere-Pori pikatie, joten tehdasyhtiön tuotteiden kuljetus Mäntyluodon satamaan nopeutui näiden uusien pikiteiden myötä.

Lähteet:

Kansallisarkisto. Rautatiehallitus. Rautatiehallituksen radanrakennuskartat ja -piirustukset (kokoelma). Hyväksytyt rautatierakennusten suunnitelmat. Hyväksytyt rautatiesuunnitelmakartat. Iba:65 Tampereen - Kyröskosken rautatie (1952-1952).

Kirjallisuus ja netti

L.G. von Bonsdorff: Vuosisata puunjalostusta Kyröskoskella. Pori 1970.

Mäntän rata https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nt%C3%A4n_rata

Suomen rataverkko https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rataverkon_historia