Muissa asioissa Kansallisarkistossa pistäytyessäni tilasin vilkaistavaksi asiakirjan Punkasalmen siltahankkeesta. Selitteen mukaan se ajoittui 1800-luvulle. Moisesta hankkeesta en ollut aiemmin kuullutkaan, joten yllätyin saadessani käsiini kauniin piirroksen salmeen suunnitellusta sillasta.
Silta-arkku. |
Sivukuvaa. |
Poikkileikkaus. |
Tätä puusiltaa ei koskaan rakennettu Punkasalmeen. Salmen lossin ylläpito kuului Kerimäen kunnalle ja kunnan olisi pitänyt siltakin kustantaa ja ylläpitää. Kerimäen kuntakokous käsitteli asiaa 12.9.1885 ja päätti hakea senaatilta lainaa hankkeen toteuttamiseen. Kustannusarvio oli 30 300 markkaa ja lainaa anottaisiin 20 vuodeksi. Hakemus tehtiin, ja huhtikuussa 1887 lehdissä uutisoitiin sen ottamisesta senaatin käsittelyyn. Senaatin kielteisestä päätöksestä tiedettiin jo heinäkuussa. Kerimäkeläiset olivat uudestaan liikkeellä vajaan vuosikymmenen kuluttua. He anoivat, että Punkasalmen silta rakennettaisiin valtion varoin. Senaatti hylkäsi tämänkin hakemuksen. Valtiollisen tasolla keskittyi vuosikymmenen lopusta lähtien Punkaharjua hyödyntävän rautatielinjauksen ja sen vaatimien siltojen suunnitteluun.
Punkasalmi sai sillan 1908, mutta se pyhitettiin pelkästään rautateiden käyttöön. Valtio kitsasteli eikä halunnut ottaa niskoilleen liikennettä salmen yli. Viimein 1939 silta kunnostettiin myös autoille sopivaksi ja lossiliikenne päättyi.
Lähteet:
Kansallisarkisto: Talousosaston registraattorinkonttori. Senaatin talousosaston Ad -aktikartat ja -piirustukset sto ad 391/102 1893 1. Projekt till landsvägsbro öfver Punkasalmi i Kerimäki socken.
Lauri Pohjannoro: Vanhan Kerimäen historia. Osa II. Jyväskylä 1990.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti