Kirkonkylän toinen kansakoulurakennus

Hämeenkyrön kuntakokous päätti kirkonkylän ensimmäinen kansakoulun rakentamisesta 1869. Nopeuttaakseen hankjkeen toteutumista kirkkoherra Georg Forsmanin lupasi vuokrata tontin kansakoulun rakentamiseen. Forsman lupasi, ettei peri vuokraa tontista virassa toimiessaan. Vuonna 1873 perustettiin erillinen rakennustomikunta toteuttamaan rakennushanketta. Koulutalon sai urakkahuutokaupassa tehdäkseen Viktor Raipala. Koulun rakentaminen ja sisustaminen vei niin paljon rahaa, että Raipala sai odottaa palkiiotaan sovittua kauemmin. Siksi tehtiin vain poikakoulu valmiiksi 1875 syyslukukauden alkuun mennessä. Tyttökoulu valmistui kaksi vuotta myöhemmin.

Säästäväisinä tunnetut kyröläiset päättivät aluksi jättää koulurakennukset vaille palovakuutusta, mutta marraskuussa 1876 katsottiin aiheelliseksi vakuuttaa ne 5000 markasta. Päätöstä voi pitää kohtuullisen onnistuneena, sillä koulu paloi 28.11.1877. Kunta päätti rakennuttaa uuden koulun entisen kivijalalle ja valitsi rakennustoimikuntaan pastori Josua Johanssonin, Osaran pehtori Kaarlo Juho Hellstenin, talolliset Ahrolan, Iso-Kauppilan ja Kirmon sekä nikkari Oskari Tuomisen. Toimikunnan laatimien piirustusten mukainen koulutalo valmistui syksyllä 1878. Se oli kooltaan 26,75 m x 10,75 m ja käsitti 12 lämmintä huonetta, 2 eteistä (tampuuria), 4 komeroa (konttuuria) ja 3 kuistia.

Toimikunnan jäsenistä pehtori Hellsten oli piirustustaitoisin. Hän allekirjoitti Osaralla piirroksen tulevasta kansakoulusta 

Kansakoulu joen puolelta (etelästä) katsottuna. Lähde: Kansallisarkisto. Rakennushallitus. Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma). OPETUSALAN RAKENNUKSET. Kansakoulut, kansanopistot sekä kansalais-, työväen ja urheiluopistot. RakH II Idd. 10:/- - 1. [Hämeenkyrö, kansakoulu]. (1811-1929). Hellsten, Kaarlo J.

Rakennuksen länsipääty.

Rakennuksen itäpääty.

Ikkuna

Pohjapiirros.

Pehtori Hellsten sai piiroksensa valmiiksi Osaralla maaliskuussa 1878.

Uuteen koulurakennukseen otettiin palovakuutus. Se oli varmasti viisasti tehty, vaikka rakennus on osoittautunut edeltäjäänsä sitkeähenkisemmäksi. Kun ensimmäinen koulurakennus ehti niukin naukin kaksi vuotiaaksi ennen tuhoutumistaan, on tällä rakennuksella ikää 142 vuotta. Koulutyö rakennuksessa päättyi 1960-luvulla. Nykyään rakennuksessa toimii Frantsilan Kehäkukka.

Lähteet: Kansallisarkisto. Rakennushallitus. Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma). OPETUSALAN RAKENNUKSET.    Kansakoulut, kansanopistot sekä kansalais-, työväen ja urheiluopistot. RakH II Idd. 10:/- - 1. [Hämeenkyrö, kansakoulu]. (1811-1929). Hellsten, Kaarlo J.

Nallinmaa-Luoto - Agge: Hämeenkyrön historia III. Keuruu 2003.