Kuolinilmoituksia

Sisällissodan aikana ja sen jälkeen kuolinilmoitusten julkiseminen Hämeenkyrössä estyi monesta syystä. Paikallislehti Kyrön Sanomat ilmestyi viimeisen kerran ennen sotaa 25.1.1918. Sen jälkeen punaiset ottivat vallan käsiinsä. Kyrön Sanomien - kuten muidenkin eteläsuomalaisten porvarillisten lehtien - ilmestyminen päättyi. Varsinaiset taistelut Hämeenkyrössä päättyivät jo ennen maaliskuun loppua, mutta seuraavan kerran lehti julkaistiin vasta 3.5. Punaisen terrorin uhreista useimmat oli jo haudattu, joten heidän kuolinilmoituksiaan ei lehdessä ollut. Poikkeuksena oli Uudenkaupungin metsänvartijana toiminut Väinö Eevert Jaakkola (s. 6.9.1886). Hänet murhattiin 11. 2.1918 Uudenkaupungin. Punakaartilaiset vangitsivat Jaakkolan illalla Lounais-Suomen piirimielisairaalassa, jossa hän oli tapaamassa morsiantaan, sairaalan ylihoitajatarta. Jaakkolaa lähdettiin viemään Uuteenkaupunkiin, mutta puolimatkassa vartijat ampuivat hänet ja ryöstivät ruumiin. Hänet haudattiin kotipitäjänsä multiin 12.5.1918

Kyrön Sanomat 10.5.1918

Punaisen terrorin uhrien kuolinilmoituksia julkaistiin Aamulehdessä sen aloitettua ilmestymisensä 11.4.1918. Untilan Joutin talo isäntä, maanviljelijä Verner Aleksi Jouti ammuttiin 1. 2. 1918 kotitalossaan. Suojeluskuntaan kulunut Jouti oli punaisen terrorin ensimmäinen tietoon tullut uhri Hämeenkyrössä. Paikkakuntalaisista koostunut parinkymmenen miehen punaisten joukko tuli etsimään aseita talosta. Karjarakennuksesta löydetty isäntä talutettiin asuintalon rappusille ja ammuttiin takaapäin siihen. Murhasta tuomittiin sodan jälkeen työmies Viljam Virtanen kuolemanrangaistukseen valtiorikosoikeudessa. Syksyllä 1918 kuolemanrangaistukset muutettiin elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi.

Aamulehti 27.4.1918

Talollisen poika Veini Valfrid Linnainmaa (s. 14.8.1899) ammuttiin 3.3.1918. Suojeluskuntaan kuulunut Linnainmaa pakotettiin kyyditsemään punakaartilaisia Ikaalisten taisteluihin. Hän sai luvan palata kotiin, mutta joutui matkalla vahtimiesten pidättämäksi. Kun kävi ilmi, että hänen veljensä Martti oli Kankaanpäässä valkoisten puolella, vietiin Veini Viljalassa metsään ja ammuttiin siellä.

Aamulehti 18.4.1918

”Laitilan maisteri”, maanviljelijä Juho Eero Lemmitty Koskimies (s. 20.1.1880) murhattiin kotinsa läheisyydessä 23.3.1918. Koskimies viljeli vuokraamaansa Laitilan sotilasvirkataloa, toimi Hämeenkyrön kunnallislautakunnan puheenjohtajana ja oli Hämeenkyrön suojeluskunnan perustajia syksyllä 1917. Illalla 23.3. punaisten rintaman murtuessa Kyröskoskella tuli Laitilan virkataloon tuntemattomia punakaartilaisia, jotka veivät mennessään Eero Koskimiehen, murhasivat hänet rannassa parinsadan metrin päässä kotitalostaan ja ryöstivät ruumiin. Suullisen perimätiedon mukaan murhaaja oli Forssan tykkiväen päällikkö. Kuolinilmoitus oli sekä Aamulehdessä että Uudessa Suomettaressa.

Aamulehti 23.4.1918

Vesajärven Jokiniemen talon isäntä, maanviljelijä Vilhelm Jokiniemi (s. 29.4.1872) ammuttiin 21.3.1918 kotitalonsa läheisyydessä. Jokiniemen taloon saapui illalla kolme tuntematonta punakaartilaista hakemaan isäntää esikuntaan. He sanoivat, etteivät tiedä syytä hakemiselle. Mahdollisesti oli tarkoitus pidättää suojeluskuntaan kuulunut Jokiniemi ja estää häntä antamasta tietoja valkoisille. Esikuntaan isäntää ei viety, vaan hakijat ampuivat hänet jo puolen kilometrin päässä talosta, ryöstivät rahat ja jättivät ruumiin tien varteen.

Aamulehti 16.5.1918

Nimismies Aleksander Väinö Nyström (s. 12.9.1857) ja hänen poikansa metsänhoitaja Lauri Nyström (s. 4.8.1894) murhattiin ja ruumiit heitettiin Siuron koskeen 31.1.1918. Väinö Nyström läksi Viljakkalaan selvittelemään sikäläisen poliisikonstaapelin vangitsemistapausta. Lauri lähti mukaan hänen turvakseen vaaralliseksi arvatulle matkalle. Matkalla Nyströmit kohtasivat punakaartilaisia, jotka käännyttivät heidät Kyröskoskelle. Sieltä heidät ohjattiin Siuroon punaisten esikuntaan. Nimismies aiottiin lähettää sieltä edelleen Tampereelle, mutta jotkut Siuron punakaartin yleisen kokouksen osanottajista alkoivat vaatia hänen tappamistaan, ja puolenyön aikaan kaksi miestä – myöhemmän todistajakertomuksen mukaan työmies Viki eli Vihtori Peltonen ja ajuri Nestori Mattila – saattoivat Väinö ja Lauri Nyströmin Siuron rautatiesillalle, ampuivat heidät ja heittivät ruumiit koskeen. Hämeenkyrössä oletettiin Nyströmien olevan Tampereella vangittuina. Ruumiit löydettiin Siuron koskesta vasta kun valkoiset saivat Siuron haltuunsa. Vihtori Peltonen ja hänen veljensä Frans jäivät vangeiksi Tampereella ja heidät teloitettiin 12.4.1918 syytettynä Nyströmien murhasta. Nyströmit haudattiin Hämeenkyrössä 11.4. Heidän kuolinilmoituksensa julkaistiin toukokuussa Uudessa Suomettaressa.

Uusi Suometar 15.5.1918

Sisällissodan päätyttyä paikallislehdessä oli myös jokunen punaisten puolen kuolinilmoitus. Ajallisesti ensimmäinen oli torppari Juho Köhkörön kuolinilmoitus. Köhkörö oli vangittu 

Hämeenkyrössä 2.4. Sittemmin hänet oli siirretty pahamaineiselle Tammisaaren vankileirille. Sieltä vapauduttuaan hän uupui kotimatkallaan elokuun puolivälissä. Köhkörö haudattiin jo normaalein menoin. Maalis-huhtikuussa valkoisen terrorin uhrit heitettiin joukkohautaan ilman hautausmenoja.

Kyrön Sanomat 30.8.1918

Juho Köhkörön hautakivi

Armas Vilho Salmi oli yksi nuorimmista kyröläisistä sisällisodan uhreista. Vuonna 1902 syntyneitä punaisia menehtyi 1918 viisi. Salmi kaatui Janakkalassa 26.4.1918 taistelussa saksalaisia vastaan. Päivä oli sodan kohtalokkain Hämeenkyrön punakaartilaisille. Taistelussa kaatui ainakin 23 miestä. Lisäksi saksalaiset teloittivat vangiksi jääneitä punaisia. Salmi ja muut kaatuneet haudattiin joukkohautaan.

Kyrön Sanomat 11.10.1918

Vesajärveläinen talollinen Kalle Koskela vangittiin Lahdessa vapunpäivänä. Hän kuoli nälkään Lappeenrannan vankileirillä 4.6.1918. Sinne hänet myös haudattiin.

Kyrön Sanomat 27.12.1918

Torppari Taavetti Lehtiniemi vangittiin Hämeenkyrössä 27.3.1918. Hän kuoli Tammisaaren vankileirissä kesäkuussa, sinne hänet haudattiinkin. Seurakunnan kuolleiden luettelossa ei ole tarkempaa päivämäärää.

Kyrön Sanomat 17.1.1919

Kuolinilmoituksia työväenlehdissä

Kyrön Sanomat julkaisi punaisen puolen kuolinilmoituksia, jos ne olivat sävyltään jokseenkin neutraaleja. Jotkut omaisista halusivat kuolinilmoituksen työväenlehteen. Torppari Hugo Anselm Mäkelä menehtyi Tammisaaren vankileirissä. Kuolinsyyksi oli merkitty "heikkous".

Suomen Sosialidemokraatti 15.2.1919.

Monet työväenyhdistykset ja ammattiyhdistykset julkaisivat sisällissodassa kuolleista jäsenistään ryhmäkuolinilmoituksia. Lavajärven Työväenyhdistyksen ilmoitus on kesäkuulta 1919.

Suomen Sosialidemokraatti 13.6.1919

Kuollesta Eino Mattila ja David Iivari Mäensivu olivat viljakkalaisia, Taave Kulmala taas ylöjärveläinen. Kadonneiksi mainitut Kaarle Henriksson ja Matti Myllymäki kaatuivat Janakkalassa. Veljekset Matti ja Vihtori Rikala on kuolinilmoituksen perusteella tuomittu kuolemaan Hämeenkyrössä toimineessa Satakunnan kenttäoikeuden istunnossa. Sotasurmissa heidän tappopaikakseen on merkitty Karkku, mutta varmuutta ampumapaikasta ei ole. Kalle Keskistä ja Antti Ristilä en ole toistaiseksi löytänyt muista lähteistä. Sotasurmissa on mainittu Lahdessa vankileirillä kuollut Oskar Erland Ristilä, mutta hän oli vesilahtelainen. Ikaalisissa kirjoilla olleista löytyy 23-vuotias Kaarle Oskar Ristilä, jonka kutsumanimi näkyy olleen Oskari. Tämä Oskari Ristilä kuoli Tampereen vankileirillä.

Siurossa Väinö Nyströmin murhasta teloitetut Viktor ja Frans Peltosen olivat mukana viiden teloitetun kuolinilmoituksessa runsaan vuoden kuluttua tapahtumaista.

Suomen Sosialidemokraatti 12.4.1919.

Haukijärven Työväenyhdistyksen kustantamassa kuolinilmoituksessa oli tiedot 20 vainajasta. Heistä Arttur Petterson oli kirjoilla Mouhijärvellä, mutta asui Hämeenkyrössä. Kahta miestä ei löytynyt Sotasurmista eikä seurakunnan kuolleiden luettelosta: Vihtori Palonmaa ja Juho Välimäki. Heistä Välimäen on Tauno Tukkinen lisännyt omaan matrikkeliinsa kaatuneista punaisista (kirjassa Hoppu – Nieminen – Tukkinen: Sisällissodan taistelut, s. 248). Vihtori Palonmaasta en ole toistaiseksi löytänyt täydentävää tietoa.

Uusi Aika 6.9.1919

Kuolinilmoitukset luovat ajankuvaa sisällissodasta ja sen jälkeisestä ajasta. Ne auttavat osaltaan selvittämään joidenkin yksilöiden kohtaloa. Toisaalta kuolinilmoituksetkaan eivät ole tietojensa suhteen virheettömiä.

Lähteitä:
Kuolleiden luettelo Hämeenkyrö 1918 (SSS:n kokoelmat).
Sotasurmasampo https://sotasurmat.narc.fi/

Tuomas Hoppu - Jarmo Nieminen - Tauno Tukkinen: Sisällisodan taistelut. Kaatunut. Kadonnut. Teloitettu. Gummerus 2018.
Terhi Nallinmaa-Luoto – Marja Agge: Hämeenkyrön historia III. Vuodesta 1866 vuoteen 2000. Otava 2003.