Seppä-Sairasen sukujuuria
Lyhyt oppimäärä
Äidinisäni Paavo Sairanen (1893-1969) avioitui Edit Lajusen kanssa 1921. Paavo toimi kyläseppänä Makkolan Kolvonjoella. Perhe muutti Alakuonaan Saraselälle 1937. Sinne Paavo rakensi uuden pajan. Hän saavutti mainetta kyläseppänä, mutta Paavo tunnettin myös laajemmin ympäri maakuntaa taitavana aseseppänä.
Seppä-Sairasen sukujuuria voi jäljittää 1600-luvulle saakka Tikkilän kylään. Tikkilä sijaitsi samassa ryhmässä Ruokojärven kylän talojen kanssa Löksänjärven ja siitä etelään sijoittuvan Keplakonjärven rantamilla. Kirkonkirjoissa Tikkilä esiintyi usemmiten osana Ruokojärven kylää.
Lorentz Röös kartoitti Säämingin ja Kerimäen talot 1643-44. Tikkilässä oli ollut seitsemän taloa, mutta kolme niistä oli autiona.
Yksi autioista, Antti Antinpoika Karjalaisen talo oli ollut autiona jo niin kauan, että rakennukset olivat pahasti rappiolla. Teksti tarkensi vielä, että kyseessä oli Kankaan Antti eli Askoi Karjalainen, sillä kylässä oli useita Karjalaisia. Autioituminen johtui liian suuresta verorasituksesta, tila oli arvioitu peräti seitsemän veromarkan suuruiseksi. Röös arveli, ettei taloa enää koskaan saataisi tuottavaan kuntoon. Näin ruotsinkielinen teksti:
B Anders Anderson Kangass, Askoi Karialainenss hemmann lyder till Tickila By, ähr öde medh 7 Skattmarker påförda, hafwer en långh tidh Öde Legat så att hussen medh gierssgårdarna ähre aldeless förfalne, Orsaken ähr then Odeägeliga skattenn son her Vnder ähr fört
Yksi autioista, Antti Antinpoika Karjalaisen talo oli ollut autiona jo niin kauan, että rakennukset olivat pahasti rappiolla. Teksti tarkensi vielä, että kyseessä oli Kankaan Antti eli Askoi Karjalainen, sillä kylässä oli useita Karjalaisia. Autioituminen johtui liian suuresta verorasituksesta, tila oli arvioitu peräti seitsemän veromarkan suuruiseksi. Röös arveli, ettei taloa enää koskaan saataisi tuottavaan kuntoon. Näin ruotsinkielinen teksti:
B Anders Anderson Kangass, Askoi Karialainenss hemmann lyder till Tickila By, ähr öde medh 7 Skattmarker påförda, hafwer en långh tidh Öde Legat så att hussen medh gierssgårdarna ähre aldeless förfalne, Orsaken ähr then Odeägeliga skattenn son her Vnder ähr fört
Röösin karttaan on piirretty talo peltoineen. Peltoaukion pituus on hieman vajaat 200 metriä. Pelto on merkitty viljelemättömäksi. Molemmin puolin peltoa on suota.
Savon talot arvioitiin uudelleen perusteellisesti vuoden 1664 maantarkastuksessa. Röösin epäilyistä huolimatta Paavo Maunonpoika Sairanen oli ottanut talon viljeltäväkseen. Talon uudeksi veroluvuksi oli tullut 1 ½ veromarkkaa.
Tikkilän kylä asutus vakiintui 1600-luvun lopussa ja seuraavan vuosisadan lakaessa sellaiseksi, että kylää asuttivat Sairasen ja Mutikaisen suvut. Maakirjaan oli merkitty neljä taloa, joista Sairasilla oli kaksi ja Mutikaisilla samoin kaksi. Henkikirjassa sekä Sairaset että Mutikaiset oli usein merkitty yhteen taloon. Maa- ja henkikirjoissa Tikkilä oli aina oma kylänsä, sen sijaan kirkonkirjoissa Tikkilän asukkaat merkittiin Ruokojärven kylään.
Sairasten taloa isännöi 1600-1700-lukujen vaihteessa kaksi Petteriä. Vanhempi heistä näyttää syntyneen 1659. Hän kuoli vuonna 1735 ja tuli haudatuksi kirkon lattian alle. Käytännössä isännyttä lienee isonvihan jälkeen hoitanut hänen poikansa Petteri, joka näyttäisi syntyneen 1683. Hänestä tiedämme hiukan enemmän, koska kirkonkirjat ovat osittain säilyneet tuolta ajalta. Petteri avioitui Elina Nousiaisen kanssa. Petterin ja Elinan ensimmäinen lapsi oli 1712 syntynyt tyttö, joka sai nimen Sidzla (eli Sesilia). Neljä vuotta myöhemmin kesken venäismiehityksen eli isonvihan syntyivät kaksospojat Petteri ja Mikko. Tytär Anna syntyi 1718 ja Maria kaksi vuotta myöhemmin. Isonvihan päätyttyä perhe kasvoi 1722 Erkillä ja kaksi vuotta myöhemmin syntyneellä Antilla.
Tuohon aikaan lapsikuolleisuus oli suurta. Kaksospojista Mikko näyttää kuolleen nuorena, sillä 1732 syntynyt poikalapsi sai nimekseen Mikko. Tuolloin oli yleistä antaa lapselle sama nimi kuin aiemmin kuolleelle sisarukselle. Perheseen syntyi vielä yksi lapsi, nimen Katariina saanut tyttö. Hän kuoli 1742 seitsenvuotiaana.
Turun rauha 1743 jakoi Kerimäen kolmeen osaan: läntinen osa jäi Venäjälle, itäpuoli Ruotsille ja väliin jäi vielä rajanvetokiistojen jälkeen riitamaa, jonka asukkaat eivät maksaneet veroa kummallekaan valtiolle. Tikkilä jäi niukasti Venäjän puolelle, kuten kartasta näkyy.
Tikkilän taloilla jäi runsaasti kaskimaita ja muita nautintoja Ruotsin puolelle. Rauhansopimuksen mukaan nautintoja sai käyttää yli rajan.
Vanhin säilynyt Kerimäen rippikirja valottaa Sairasten perheenjäseniä 1750-luvun alussa.
Tikkilän kylä asutus vakiintui 1600-luvun lopussa ja seuraavan vuosisadan lakaessa sellaiseksi, että kylää asuttivat Sairasen ja Mutikaisen suvut. Maakirjaan oli merkitty neljä taloa, joista Sairasilla oli kaksi ja Mutikaisilla samoin kaksi. Henkikirjassa sekä Sairaset että Mutikaiset oli usein merkitty yhteen taloon. Maa- ja henkikirjoissa Tikkilä oli aina oma kylänsä, sen sijaan kirkonkirjoissa Tikkilän asukkaat merkittiin Ruokojärven kylään.
Sairasten taloa isännöi 1600-1700-lukujen vaihteessa kaksi Petteriä. Vanhempi heistä näyttää syntyneen 1659. Hän kuoli vuonna 1735 ja tuli haudatuksi kirkon lattian alle. Käytännössä isännyttä lienee isonvihan jälkeen hoitanut hänen poikansa Petteri, joka näyttäisi syntyneen 1683. Hänestä tiedämme hiukan enemmän, koska kirkonkirjat ovat osittain säilyneet tuolta ajalta. Petteri avioitui Elina Nousiaisen kanssa. Petterin ja Elinan ensimmäinen lapsi oli 1712 syntynyt tyttö, joka sai nimen Sidzla (eli Sesilia). Neljä vuotta myöhemmin kesken venäismiehityksen eli isonvihan syntyivät kaksospojat Petteri ja Mikko. Tytär Anna syntyi 1718 ja Maria kaksi vuotta myöhemmin. Isonvihan päätyttyä perhe kasvoi 1722 Erkillä ja kaksi vuotta myöhemmin syntyneellä Antilla.
Tuohon aikaan lapsikuolleisuus oli suurta. Kaksospojista Mikko näyttää kuolleen nuorena, sillä 1732 syntynyt poikalapsi sai nimekseen Mikko. Tuolloin oli yleistä antaa lapselle sama nimi kuin aiemmin kuolleelle sisarukselle. Perheseen syntyi vielä yksi lapsi, nimen Katariina saanut tyttö. Hän kuoli 1742 seitsenvuotiaana.
Turun rauha 1743 jakoi Kerimäen kolmeen osaan: läntinen osa jäi Venäjälle, itäpuoli Ruotsille ja väliin jäi vielä rajanvetokiistojen jälkeen riitamaa, jonka asukkaat eivät maksaneet veroa kummallekaan valtiolle. Tikkilä jäi niukasti Venäjän puolelle, kuten kartasta näkyy.
 |
| Kartta on Jenni Merovuon pro gradu -tutkielmasta, ks. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150728/urn_nbn_fi_uef-20150728.pdf?fbclid=IwAR1rkDxl1Q-cWu1RFp35oXNyr8FNa1Vxk9pijQa7iLWyQRVRJbVUHX3YAd8 |
Vanhin säilynyt Kerimäen rippikirja valottaa Sairasten perheenjäseniä 1750-luvun alussa.
Ruokojärven talon numero yksi isäntänä oli Petteri, jonka kohdalle on merkitty "död", siis kuollut. Haudattujen luettelon mukaan Petteri kuoli 1.12.1754 ja hänet haudattiin 11.12.1754 isänsä tavoin kirkon lattian alle. Tämä osoittanee perheen taloudellisen tilan kohtuulliseksi. Kirkon lattian alle hautaamista arvostettiin, sinne voitiin sijoittaa vain pieni osa vainajista. Petteri oli kuollessaan 71-vuotias. Vaimo Elina jäi leskeksi.
Petterin lapsista isännäksi nousi 1716 syntynyt poika Petteri, jonka aviopuoliso oli Anna Pöllänen. Elossa olivat myös pojat Erkki ja Antti sekä Mikko. Erkki oli avioitunut Susanna Hukkasen kanssa.
Petterin ja Annan avioliitosta syntyi seitsemän lasta, joista vanhin poika sai tietenkin nimekseen Petteri. Toisena syntyi 1750 Jaakko, josta sukujuuret johtavat Seppä-Sairaseen. Kerimäen rippikirjoissa on aukko 1755-1774, mutta 1775 lähtien pääsemme katsomaan tilannetta.
Taloa isännöi tuolloin vuonna 1747 syntynyt Petter Peterinpoika Sairanen, joka oli avioitunut Elina Seppäsen kanssa. Heille oli syntynyt tuossa vaiheessa neljä lasta (Petter, Anna, Maria ja Matti), myöhemmin tuli kaksi lisää. Seuraavana luettelossa on hänen veljensä Jaakko Sairanen ja tämän vaimo Anna Kankkunen. Heillä oli tytär Anna ja 1786 syntyi Petteri Jaakonpoika Sairanen. Vanha isäntä Petteri oli edelleen elossa.
Vuosien 1803-1816 rippikirjassa Jaakko Sairanen on merkitty edelleen Ruokojärven kylään. Rippikirjamerkinnästä päätellen hän hallitsi neljäsosaa kylän talosta numero 1. Hänen perhettään olivat vaimo Anna ja poika Petteri.
Seuraava rippikirja käsittää vuodet 1817-28. Tällä kertaa pappi on merkinnyt Sairasten talon Tikkilän kylään. Vuonna 1825 kuollut Jaakko Sairanen on merkitty yhtiömieheksi taloon numero 1. Hänen vaimonsa Anna oli kuollut jo 1821. Poika Petteri on avioitunut Anna Laukkasen kanssa.
Petteri ja Anna Sairasella oli kolme poikaa: Jaakko, Juho ja Paavo. Isä Petteri kuoli 1846 ja äiti Anna 1850. Tässä vaiheessa vanhin poika Jaakkokin jäi vaille osuutta talosta. Leski Anna merkittiin kuollessaan loisväkeen kuuluvaksi. Isä Petterille kuulunut talonosa siirrettiin isonjaon yhteydessä pois Tikkilästä, siitä tuli Kattilamäen talo numero 6. Talo siirtyi Petteri Pennasen omistukseen, ja se nimettiin Toramäeksi. Itse asiassa Tikkilän kylä katoaa maa- ja henkikirjoista: sen talot siirtyvät Kattilamäen, Riikolan ja Ruokojärven kyliin.
Tilattomaan väestöön eli loiseksi jäänyt Jaakko Petterinpoika Sairanen avioitui vuonna 1827 syntyneen Karoliina Matintytär Kostamoisen kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta: Paavo, Maria, Petter ja Matilda. Vanhin lapsista, vuonna 1853 syntynyt Paavo Jaakonpoika avioitui 12 vuotta nuoremman lampuodin (= kokotilan vuokraaja) tyttären Vilhelmiina Erkintytär Mutikaisen kanssa. Paavo asusteli tuolloin Alakuonassa ja Vilhelmiina Riikolassa. Pari vihittiin 7.12.1890 Kerimäen pitäjäntuvassa, kuten kuva vihittyjen luettelosta osoittaa:
Vihkimisen toimitti Kerimäen kappalainen Gustaf Herckman.
Avioparille syntyi kolme lasta: Olga, Paavo ja Hilma. Joulun aatonaattona 1893 syntyneestä Paavo Sairasesta tuli sitten äidinisäni. Ja kyläseppä.
Petterin lapsista isännäksi nousi 1716 syntynyt poika Petteri, jonka aviopuoliso oli Anna Pöllänen. Elossa olivat myös pojat Erkki ja Antti sekä Mikko. Erkki oli avioitunut Susanna Hukkasen kanssa.
Petterin ja Annan avioliitosta syntyi seitsemän lasta, joista vanhin poika sai tietenkin nimekseen Petteri. Toisena syntyi 1750 Jaakko, josta sukujuuret johtavat Seppä-Sairaseen. Kerimäen rippikirjoissa on aukko 1755-1774, mutta 1775 lähtien pääsemme katsomaan tilannetta.
Taloa isännöi tuolloin vuonna 1747 syntynyt Petter Peterinpoika Sairanen, joka oli avioitunut Elina Seppäsen kanssa. Heille oli syntynyt tuossa vaiheessa neljä lasta (Petter, Anna, Maria ja Matti), myöhemmin tuli kaksi lisää. Seuraavana luettelossa on hänen veljensä Jaakko Sairanen ja tämän vaimo Anna Kankkunen. Heillä oli tytär Anna ja 1786 syntyi Petteri Jaakonpoika Sairanen. Vanha isäntä Petteri oli edelleen elossa.
Vuosien 1803-1816 rippikirjassa Jaakko Sairanen on merkitty edelleen Ruokojärven kylään. Rippikirjamerkinnästä päätellen hän hallitsi neljäsosaa kylän talosta numero 1. Hänen perhettään olivat vaimo Anna ja poika Petteri.
Seuraava rippikirja käsittää vuodet 1817-28. Tällä kertaa pappi on merkinnyt Sairasten talon Tikkilän kylään. Vuonna 1825 kuollut Jaakko Sairanen on merkitty yhtiömieheksi taloon numero 1. Hänen vaimonsa Anna oli kuollut jo 1821. Poika Petteri on avioitunut Anna Laukkasen kanssa.
Petteri ja Anna Sairasella oli kolme poikaa: Jaakko, Juho ja Paavo. Isä Petteri kuoli 1846 ja äiti Anna 1850. Tässä vaiheessa vanhin poika Jaakkokin jäi vaille osuutta talosta. Leski Anna merkittiin kuollessaan loisväkeen kuuluvaksi. Isä Petterille kuulunut talonosa siirrettiin isonjaon yhteydessä pois Tikkilästä, siitä tuli Kattilamäen talo numero 6. Talo siirtyi Petteri Pennasen omistukseen, ja se nimettiin Toramäeksi. Itse asiassa Tikkilän kylä katoaa maa- ja henkikirjoista: sen talot siirtyvät Kattilamäen, Riikolan ja Ruokojärven kyliin.
Tilattomaan väestöön eli loiseksi jäänyt Jaakko Petterinpoika Sairanen avioitui vuonna 1827 syntyneen Karoliina Matintytär Kostamoisen kanssa. Avioliitosta syntyi neljä lasta: Paavo, Maria, Petter ja Matilda. Vanhin lapsista, vuonna 1853 syntynyt Paavo Jaakonpoika avioitui 12 vuotta nuoremman lampuodin (= kokotilan vuokraaja) tyttären Vilhelmiina Erkintytär Mutikaisen kanssa. Paavo asusteli tuolloin Alakuonassa ja Vilhelmiina Riikolassa. Pari vihittiin 7.12.1890 Kerimäen pitäjäntuvassa, kuten kuva vihittyjen luettelosta osoittaa:
Vihkimisen toimitti Kerimäen kappalainen Gustaf Herckman.
Avioparille syntyi kolme lasta: Olga, Paavo ja Hilma. Joulun aatonaattona 1893 syntyneestä Paavo Sairasesta tuli sitten äidinisäni. Ja kyläseppä.
 |
| Isovanhempani Paavo Sairanen (1893 - 1969) ja Edit Sairanen (1903 - 1981). Editin sylissä äitini Aune. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti