Uittoränni Kyröskoskeen

Höyrysahojen perustaminen sallittiin Suomessa 1857. Poriin rakennettiin Isosannan saha 1862 ja 1870-luvulla kaupungissa oli jo viisi höyrysahaa. Sahat ulottivat puunhankintansa nopeasti Kyrösjärvelle saakka. Ensimmäiset tukit laskettiin Kyröskosken läpi jo 1860-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä tukkeja Kyrösjärvestä Pappilanjokeen uittivat erityisesti Porin Höyrysaha ja W. Rosenlew & Co. Uitto aiheutti Kyröskosken tehtaalle suurempia tai pienempiä vahinkoja, mm. 1875 eräs tukkiyhtiö joutui maksamaan 50 markan korvauksen kosken yli johtavan alemman sillan korjauksesta. Lisäksi silloinen vesilainsäädäntö edellytti valtaväylän pitämistä avoinna. Koskea ei voinut siten padota yli kosken ulottuvin laittein.

Uittorännin rakentaminen ajankohtaistui osan laajempaa suunnitelmaa tehtaan laajentamiseksi rakentamalla hiomo Keinuniemeen. Tästä suunnitelmasta lisää täällä. Hiomo jäi rakentamatta, mutta uittoränni valmistui 1899. Se vedettiin pitkin rantakallioon räjäytettyä leikkausta, kulki maantien alitse ja päätyi kosken alle 108 metrin päähän yläjuoksusta. Tehtaan oli asennettava koskenniskaan johtopuomi tukkien ohjaamiseksi ränniin. Syyskuussa 1899 tehdas alkoi kantaa aluksi uittorännin rakentamista vastustaneilta tukkiyhtioiltä maksua rännin käyttämisestä. Tukkeja uitettiin noin 100 000 - 200 000 vuodessa.

Uittorännin piirustus. Kyron/Metsän arkisto Kyröskoskella,

I.K. Inhan teos Finland i bilder ilmestyi 1895. Tämä kuva Kyröskoskesta oli mukana kirjassa. Se antaa näkymän koskesta ennen tukkiränniä. Tekstiosassa Inha kertoi koskesta näin: "Kyröskoski on etenkin kevätvedellä suurenmoinen. Kovasti saavat siinä tukkilautat selkäänsä. Pölkyt mukeltavat kerrassaan ympäri, paksuimmat hirret hyppivät kuohuissa kepeinä kuin tulitikut ja tavan takaa koski niitä murtaa poikki kallioitaan vastaan. Harva on se puu, joka tästä ryöpystä pääsee aivan merkittä; miltä on terävä kivi raapaissut kyljen auki, mikä on lyönyt pärsään päänsä." 

Kyröskoski 1870

Tamperelaiset kauppiaat L.J. Hammarén,  ja G.O. Sumelius hankkivat kesällä 1870 omistukseensa pahoihin talousvaikeuksiin joutuneen Kyröskosken puuvillakutomon. He perustivat uuden yhtiön, johon tuli kolmanneksi osakkaaksi Frencellin paperitehtaan konttoripäällikkö August Nyberg. Yrityksen nimeksi tuli HAMMARÉN & COMP. Jo yhtiösopimus edellytti puuhiomon perustamista Kyröskoskelle puuvillatehtaan rinnalle. Yhtiökumppanukset anoivat lupaa puuhiomon perustamiseen läänin maaherralle lähettämällään kirjeellä 29.11.1870. Kun asiasta oli saatu kunnan lausunto, pidettiin Kyröskoskella lakimääräinen katselmus hankkeesta. Tähän katselmukseen liittynee Turun maakunta-arkistossa säilytettävä kartta koskesta 1870.

Kartassa näkyvät Viljakkalan puolella seurakunnan maalla kolme myllyä: Ylinen, Keskinen ja Alinen. Toisella puolella koskea ovat Ylisen, Keskisen, Poltin ja Paskon myllyt. Niiden alapuolella ovat puuvillakutomon rakennukset. Kartassa näkyy myös tehtaan vedenotto. Puuvillakutomon voimantarve oli vielä melko vaatimaton, vedenottoa ei tarvinnut ulottaa kosken keskelle.

Tehdasrakennuksesta alavirtaan oli kaksi myllyä: Häntähieru ja Tullimylly. Tullimyllyn - joka siis peri maksun jauhatuksesta - omisti Halikon kihlakunnan kruunuvouti Carl Forsgård. Viljakkalan puolen Ylinen mylly oli pappilan ja muut talonpoikien yhteisiä lahkomyllyjä. Viljakkalan puolelle on kartoittaja merkinnyt lahonneen tai luultavasti kokonaan puretun myllyn. Se näkyi olleen toiminnassa, kun koskea kartoitettiin 1837.

Kosken alapuoli oli vielä rakentamattomana neitseellisessä tilassa.

Karttaan merkitsi hyväksyntänsä vt. piiri-insinööri H. Nordenswan. Kartan lienee piirtänyt alempana mainittu August Fredrik Hildén. 

Lähteet

Kansallisarkisto. Turun ja Porin lääninhallituksen kartat ja piirustukset. LH1:30 Karta öfver Kyrö-fors Tavastkyrö socken (1870-1870).

L.G. von Bonsdorff: Kyröskosken tehtaat 1870 - 1945. Helsinki 1947.

Kuvia tehtaasta

Kyröskosken puuhiomo ja paperitehdas paloivat perusteellisesti 17.8.1880. Uusia rakennuksia ja koneita käytiin puuhaamaan heti palon jälkeen. Tehdas oli jälleen toiminnassa keväällä 1882. Ikaalislainen taidemaalari Felix Frang ikuisti nämä tehdasrakennukset maalaukseensa 1889.  

Felix Frang 1889

Tätäkin tehdasta kohtasi heti maalamisajan jälkeen onnettomuus: tehdas paloi 24.8.1889. Tehtaan avulla perustettu Kyröskosken vapaapalokunta pystyi osaltaan rajaamaan vahinkoja, mutta molemmat paperikoneet tuhoutuivat. Hiomo sekä varasto- ja konttorirakennuksia saatiin pelastetuksi. 

Tehdas päätettiin rakentaa taas uudelleen, ja se oli toiminnassa vuoden 1890 loppupuolella. Tehdas rakennettiin jokseenkin entisten kaltaiseksi. Tämä selviää mm. Frangin kahta maalausta ja tehtaan valokuvaa vertailemalla. L.G. von Bonsdorffin kirjoitamassa tehtaan historiassa mainitaan, että tehtaasta on otettu valokuva 1887. Varmaankin tämän valokuvan perusteella C.J. Gardberg otti Kyröskosken mukaan, kun kustansi painotuotteen nimeltä Kuvia Tampereelta. Siinä on Tampereen kohteiden ohella näkymiä Kyröskosken lisäksi mm. Valkeakosken ja Nokian paperitehtaista. Kirjasessa ei ole painovuotta.

C.J. Garbergin kustantama kuva Kyröskosken tehtaasta. Kuva on teoksessa Kuvia Tampereelta, skannattu Tapani Ekstamin omistamasta kappaleesta.

Felix Frang maalasi tehtaan uudelleen 1894, ehkä omistajien tilauksesta. Tämä valokuva näyttäisi olleen jonkinlainen malli maalaukselle, joka on tehty aivan samoilta jalansijoilta kuin valokuva on otettu. Tehdas sijoitti maalauksen virkailijakerhon seinälle. Suurikokoinen maalaus on edelleen Kyröskoskella. Tehtaan ulkonäkö ei ole uudisrakentamisesta huolimatta mainittavasti muuttunut vuodesta 1887. Hiomon yksikerroksinen rakennus näyttää olevan uutta. Samoin tehtaan kellotorni on muuttunut ulkonäöltään. Sinne on sijoitettu uusi kello, jossa oli 60 sentin läpimittainen kellotaulu joka suunnalle.

Felix Frang 1894

Tehtaan historiassa on seloste maalauksessa näkyvistä rakennuksista:

"Rannalla hiomo, ja sen ullakolle johtava raidetiesilta, oikealla tullijauhomylly ja pilkahdus Häntähierun myllystä. Ensiksi mainitun ja hiomon välillä virtaa vesi pienestä rännistä. Vasemmalla rannalla alimman putouksen kohdalla oli Selinin hiekkapaperitehtaan survin, joka kuvassa on Keinuniemen kärjen varjoissa. Vasemmalla, sillan yläpuolella suuri ränni, sen takana holanteri ja keittimö suurine savupiippuineen. Hiomon takana sen kattilahuoneen savupiippu ja konttorirakennuksen pääty sekä korjauspajan savupiippu. Kauempana konesali, kellotorni, siitä vasemmalle pilkahdus pakkaussalista ja kauimpana vasemmalla isännötsijän asunto. Harjun rinteellä on kansakoulu tornin varjostamana. Rannoilla sillan yläpuolella näkyy kolme vanhaa myllyä. Minkäänlaista patolaitosta ei ole estämässä veden syöksyä alas korkeimmasta putouksesta. Koskenmaan palstatila käsittää harjun korkeimman tasanteen."