Kuvia tehtaasta

Kyröskosken puuhiomo ja paperitehdas paloivat perusteellisesti 17.8.1880. Uusia rakennuksia ja koneita käytiin puuhaamaan heti palon jälkeen. Tehdas oli jälleen toiminnassa keväällä 1882. Ikaalislainen taidemaalari Felix Frang ikuisti nämä tehdasrakennukset maalaukseensa 1889.  

Felix Frang 1889

Tätäkin tehdasta kohtasi heti maalamisajan jälkeen onnettomuus: tehdas paloi 24.8.1889. Tehtaan avulla perustettu Kyröskosken vapaapalokunta pystyi osaltaan rajaamaan vahinkoja, mutta molemmat paperikoneet tuhoutuivat. Hiomo sekä varasto- ja konttorirakennuksia saatiin pelastetuksi. 

Tehdas päätettiin rakentaa taas uudelleen, ja se oli toiminnassa vuoden 1890 loppupuolella. Tehdas rakennettiin jokseenkin entisten kaltaiseksi. Tämä selviää mm. Frangin kahta maalausta ja tehtaan valokuvaa vertailemalla. L.G. von Bonsdorffin kirjoitamassa tehtaan historiassa mainitaan, että tehtaasta on otettu valokuva 1887. Varmaankin tämän valokuvan perusteella C.J. Gardberg otti Kyröskosken mukaan, kun kustansi painotuotteen nimeltä Kuvia Tampereelta. Siinä on Tampereen kohteiden ohella näkymiä Kyröskosken lisäksi mm. Valkeakosken ja Nokian paperitehtaista. Kirjasessa ei ole painovuotta.

C.J. Garbergin kustantama kuva Kyröskosken tehtaasta. Kuva on teoksessa Kuvia Tampereelta, skannattu Tapani Ekstamin omistamasta kappaleesta.

Felix Frang maalasi tehtaan uudelleen 1894, ehkä omistajien tilauksesta. Tämä valokuva näyttäisi olleen jonkinlainen malli maalaukselle, joka on tehty aivan samoilta jalansijoilta kuin valokuva on otettu. Tehdas sijoitti maalauksen virkailijakerhon seinälle. Suurikokoinen maalaus on edelleen Kyröskoskella. Tehtaan ulkonäkö ei ole uudisrakentamisesta huolimatta mainittavasti muuttunut vuodesta 1887. Hiomon yksikerroksinen rakennus näyttää olevan uutta. Samoin tehtaan kellotorni on muuttunut ulkonäöltään. Sinne on sijoitettu uusi kello, jossa oli 60 sentin läpimittainen kellotaulu joka suunnalle.

Felix Frang 1894

Tehtaan historiassa on seloste maalauksessa näkyvistä rakennuksista:

"Rannalla hiomo, ja sen ullakolle johtava raidetiesilta, oikealla tullijauhomylly ja pilkahdus Häntähierun myllystä. Ensiksi mainitun ja hiomon välillä virtaa vesi pienestä rännistä. Vasemmalla rannalla alimman putouksen kohdalla oli Selinin hiekkapaperitehtaan survin, joka kuvassa on Keinuniemen kärjen varjoissa. Vasemmalla, sillan yläpuolella suuri ränni, sen takana holanteri ja keittimö suurine savupiippuineen. Hiomon takana sen kattilahuoneen savupiippu ja konttorirakennuksen pääty sekä korjauspajan savupiippu. Kauempana konesali, kellotorni, siitä vasemmalle pilkahdus pakkaussalista ja kauimpana vasemmalla isännötsijän asunto. Harjun rinteellä on kansakoulu tornin varjostamana. Rannoilla sillan yläpuolella näkyy kolme vanhaa myllyä. Minkäänlaista patolaitosta ei ole estämässä veden syöksyä alas korkeimmasta putouksesta. Koskenmaan palstatila käsittää harjun korkeimman tasanteen."