Kapakanmäestä

Olen aiemmin blogissani käsitellyt hieman Hämeenkyrössä 1818 kuolemaantuomitun Kaisa Juhanintyttären kohtaloa. Kaisa mestattiin Yrjö Koskisen mukaan tavallisessa kuolemantuomioiden toteutuspaikassa, joka oli ”Kapakan-niminen mäki Järvenkylän etelä-päässä”. Olen katsellut hieman isojakokarttoja ja koettanut etsiskellä Kapakanmäkeä. Yksi maakappale nimeltä Kapakka löytyi. Se on pelto Järvenkylänjärven eteläpäässä, kuten isojakokartasta näkyy.

Kapakka on maakappale numero 42

Maakappaleet 43 ja 44 olivat vanhastaan Nuutin peltoja. Kapakka sen sijaan kuului Alasen talolle, pellon nimi oli Alasen Kapakka. Se liitettiin Nuutin tiluksiin, ja vastaavasti Alanen sai korvausta tilusvaihtona, kuten jakokirjasta käy ilmi:

Alasen Kapakka jakokirjassa

Järvenkylänjärven eteläpäätä, erityisesti Nuutin puoleista rantaa, on nimitetty vanhastaan Kapakanlahdeksi. Nykyisin nimeä ei juuri käytettä, eikä sitä näy kartoissa. Järvenkylän talot olivat isonjaon aikoihin vielä yhtenä ryppänä kyläntontilla, kuten isojakokartasta näkyy. Kylä paloi kokonaan 1855, ja sen jälkeen osa taloista siirrettiin pois kyläntontilta. Nuutti siirtyi nykyisille sijoille. Sen jälkeen alettiinkin puhua Nuutin rististä.

Nuutti vuonna 1913 isojaon täydennyskartassa. Koko kartta http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10536500

Mistä nimi Kapakka? Paikalla on epäilemättä sijainnut joskus krouvi. Terhi Nallimaa-Luoto kertoo Hämeenkyrön historian ensimmäisessä osassa (s. 513), että Järvenkylässä viinaa myivät 1650-luvulla laillisesti äiti Anna ja tytär Sofia. Täsmällisestä paikasta ei ole tietoa, mutta mikäpä sopisi kapakalle paremmin paikaksi kuin teiden risteys. Järvenkylä oli muutenkin liikentellisesti tärkeä, lähtihän sieltä sekä talvi- että kesätie Pohjanmaalle. Kylään perustettiinkin pitäjän toinen kestikievari 1650. Majataloksi määrättiin Hollo, joka sai kunnian toimia myös postitalona. Hollon autioiduttua kievarinpito siirtyi siitä erotetulle Heiskalalle vuonna 1700. Aiemmin majatalona toimi vain Laitilan nimismiestalo.

Myöhemminkin on paikalla pidetty kapakkaa. Arvo Ritamäki muisteli Kyrön Joulu -lehdesä 1976 Kapakka-Jussia ja hänen mökkiään. Mökki sijaitsi Vesajärven ja Ikaalisten tienhaarassa. Samalta kohdalta alkoi 10 asteen kaltevuutta oleva oivallinen laskiaismäki Kapakanahde.  Kapakka-Jussilla oli taipumuksia eläinlääkärin  työhön. Karjanparantajana Jussi käytti rohtoina sekä käärmeen - että kärpänlihaa. 

Kapakan pito oli kuitenkin Jussin pääammatti, koska hän eleli hyvällä liikepaikalla. Näyttää siltä, että Jussi harjoitti salakapakointia. Lopulta hän päätyi kunnan vaivaistalon asukiksi.