Ihmettelen - Asko Mielosen blogi

Vanhoja karttoja Kyröstä

Hannu Hannunpojan kartta

Maanmittari Hannu Hannunpoika piirsi kartan vanhasta Hämeenkyrön pitäjästä noin 1650. Ikaalinen oli erotettu Hämeenkyröstä 1641. Karttaan Hannu Hannunpoika piirsi pitäjien välisen rajan, joka on säilynytkin jokseenkin samanlaisena. Hämeenkyrön puolella sijainnut Osaran kartano kuului kuitenkin Ikaalisiin. Kartassa Kyrö näkyy koko laajuudessaan. Pohjoisessa rajana oli Pohjanmaa ja Ilmajoen pitäjä. Idässä naapurina on Ruovesi, etelässä Pirkkala. Lounaan suunnalla Kyrö rajoittui Karkkuun ja Mouhijärveen, lännessä naapurina oli Närpiön suurpitäjä.

Kartta on julkaistu Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa. Alkuperäinen kartta Kansallisarkiston kokoelmissa. Kartta löytyy täältä.

Hannu Hannunpojan kuvasi karttaansa tiet sekä kylät taloineen. Lisäksi karttaan merkittiin kirkot (Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Viljakkala), herraskartanot, myllyt ja suoalueet.

Hämeenkyrön pitäjän keskusseutuja tarkasteltaessa näkyy muutama kiinnostava seikka. Laitilansalmessa oli tuolloin vielä silta. Se oli välttämätön, koska nimismiehen virkatalo sijaitsi Laitilassa. Sotajoukot, upseerit ja virkamiehet kulkivat sitä kautta ja saivat talossa tarpeellisen kestityksen. Nimismiehen virkatalo siirtyi kuitenkin 1600-luvun lopulla kirkonkylään Tuokkolaan. Vuonna 1708 raju tulva vei mennessään sekä Pappilanjoen että Laitilansalmen sillan. Pappilansilta oli rakennettava uudestaan, mutta talonpojat pääsivät eroon Laitilansalmen sillasta. Se korvattiin lossilla vasta 1830-luvulla. Uusi silta salmeen valmistui sitten 224 vuotta myöhemmin.

Hämeenkyrö pitäjän keskustaa edellisestä kartasta.

Hannunpoika merkitsi sillan myös Kyröskoskelle. Kyseessä lienee ollut hyvin vaatimaton rakennelma, kuten olen toisaalla arvellut. Kyröskoskessa oli tuolloin neljä myllyä, kaksi kummallakin rannalla.

Hannunpoika merkitsi kylien talot yhteen kimppuun, aivan naapureiksi. Näin ei todellisuudessa ollut. Kartoittaja ei käynyt sijoittamaan jokaista taloa kohdalleen karttaan.

Jonas Strengin kartta

Huomattavasti suurpiirteisempi on Jonas Strengin kartta. Sekin on tehty noin 1650. Kartassa on esitetty pitäjän kylät taloineen. Ilmeisesti Hannu Hannunpojan kartta on ollut pohjana tälle esitykselle. Kartassa ei ole sen kummpia selityksi. Oletan, että kylän nimen perään on kirjattu maakirjatalojen määrä, sitten veroamaksavien luku ja lopuksi autioiden määrä.