Lautturin Priitin vaiheita

 "Olen sitä mieltä, että vanha ystäväni ja kylänmieheni - ja jo isävainaan ystävä - Lautturin Priiti on saavuttanut sellaisen iän ja ansiomäärän, että hänet voidaan julkisessa kirjallisuudessa esitellä ja käsitellä. ... Priiti on läpikotaisin kunnon mies, eikä hänellä liene muuta vihollista kuin se vanha röttelö kapitalistis-militaristinen yhteiskunta, joka viisi vuotta sitten pisti hänet kymmeneksi päiväksi paikalliseen vankileiriin kaiken maailman hampparien ja rotupunikkien seuraan. Minusta se oli törkeää, enkä lakannut nilvimästä esikuntaherroja tämän johdosta, ennenkuin he vapauttivat Priitin ja hän pääsi lautalleen ja sai kouraansa tutun vetolusan."

Näin aloitti F.E. Sillanpää pakinansa Muuan lähimmäiseni. Se ilmestyi Suomen Kuvalehdessä heinäkuussa 1923. Pakina on myös Panu Rajalan toimittamassa Sillanpään koottujen teosten osassa 3.

Laitilansalmessa oli aikoinaan silta. Se lienee tuhottu isonvihan aikana. Sittemmin salmeen järjestettiin lauttayhteys. Neljän lähikylän talot maksoivat vuosittain kapan viljaa lautturille vastineena kyydeistä, muut lossin käyttäjät maksoivat rahalla. Priitin edeltäjä oli Sillanpään sanoin Jussi, kirkonkirjoissa 1820 Viljakkalassa syntynyt lauttari Juho Mikonpoika (kirjoitusasu lauttari sekä kirkon- että henkikirjoissa). Myös Jussilla ja hänen vaimollaan Eevalla oli yhteys Sillanpäähän. Ensinnäkin he olivat Frans Emilin äidin kummeja. Sen lisäksi syyskuussa 1882 vihityt Pransu ja Miina viettivät ensimmäisen yhteisen talvensa Lauttarin Jussin pirtissä Laitilansalmen rannassa. Kesäkuun he ponnistautuivat omaan mäkitupaansa Myllynkoluun. 

Kirjailija Sillanpää kuvaa tätä elämänmuutosta novellissa Kuinka isäni ja äitini saapuivat Sillanpäähän. Lähtöpäivän aamuun sisältyi dramatiikkaa: vikurin orivarsan äkkinäiset liikkeet lautalla olivat katkaisseet vitsaköyden. Lautturin tehtävää hoitanut Eeva ja hevonen omistajineen olivat kadonneet alavirtaan.  Pransu sai avukseen tutut tukkimiehet: kahden veneen voimin hinattiin lautta paikalleen. Vanha Jussi oli  ennättänyt jo nauttia aamuviinat ja huuteli hävyttömyyksiä toisella rannalla kyytiä odottavalle jahtivouti Henrik Fransenille eli Ruusille. Jussi menetti juopotellessaan jalkojensa liikuntakyvyn, joten lautan hoito oli usein hänen vaimonsa varassa.

Huonokuntoisen lautturin vaimo Eeva kuoli 1887 ja Jussi itse 1889. Priitinä tunnettu Juho Alfred Juhonpoika Jokinen avioitui lokakuussa 1888 Karviassa syntyneen Elisabet Juhontytär Rehnblomin kanssa. Priitille avioliitto oli toinen. He asettuivat heti vihkimisen jälkeen Laitilansalmeen. Lautturin toimesta Priiti teki sopimuksen Vanhan Jussin kanssa ja saatteli tämän hautaan.

Juho Alfred Juhonpoika syntyi 3. kesäkuuta 1854. Isä oli renki Juho Malakias Juhonpoika ja äiti Ester Sofia Juhontytär. Vuonna 1902 syntynyt tytär Sanna kertoi, että hänen isänsä vanhemmat kuolivat nälkävuosina 1867-68. Juho joutui tuolloin kerjuulle 12-vuotiaana. Neljä vuotta vanhempi sisar Eeva Loviisa oli tuollin pikkupiikana Eljaalalan talossa. Priiti elätti itseään renkinä, mutta kertoi Sillanpäälle käyneensä myös Helsingissä ja Turussa, missä toimi vossikkarenkinä parin viikon ajan. Toiset vossikkarengit ajoivat hänet kuitenkin toimestaan liiallisen ahkeruuden ja tunnollisuuden vuoksi. Sillanpäälle Priiti kertoi tarkasti vanhempiensa sukujuuret ja selitti heidän pirtinsä paikan. Sannan muistelujen mukaan talolliset myivät vanhempien kuoltua mökin irtaimistoineen.

Lautturiksi ryhdyttyään Priiti rakensi mökin rannalle, Vanhan Jussin tölli lienee tuolloin ollut jo asumiskelvoton. Priiti ja hänen vaimonsa saivat kuusi lasta, joista yksi kuoli pienenä. Eloon jäivät Hilma, Jaakko, Kaarle, Verner ja Sanna.

Jokisen perhe rippikirjassa 1902-1911.

Sisällisodan jaloissa

Priiti oli mukana työväenliikkeessä, tyttärensä muistikuvien mukaan hän oli yksi Mahnalan työväenyhdistyksen perustajajäsenistä. Yhdistys perustettiin jo 1905. Sillanpääkin kertoo, että Priiti ennen kapinaa sen jokaisessa kokouksessa "hartaana ja rehtinä käydä paaksasi". Sitten alkoi se kapina: Hämeenkyrössä punakaarti aloitti avoimen toimintansa 29.1.1918 ja sai saman tien hallintaansa pitäjän keskusseudut. Jokisten perheestä veljekset Jaakko ja Kalle liittyivät heti punakaartiin, Hilma oli punaisessa ristissä ja keittäjänä. Nuorimmat lapset Verner ja Sanna jäivät kotiin.

Punaisten rintama Kyröskosken suunnalla romahti illalla 22.3. Kalle ja Jaakko poikkesivat kotona paetessaan. "Kallen näin viimeisen kerran, kun vesikelkkaan lyötiin vähän kampetta ja leipää", muisteli Sanna pakoa. Kelkkaa tarvitsivat Priiti, Verner ja Sanna, jotka katsoivat myös parhaaksi piiloutua. He vetäytyivät muutamaksi päiväksi tuttuun metsätorppaan. Palatessaan he näkivät ammuttuja punaisten ruumiita lähimetsässä. Sanna kertoi isänsä olleen niin hermona, että hän "meinasi vetää itsensä naruun".

Tyttären kertomuksen mukaan Priiti läksi kirkonkylään kunnantoimistolle hakemaan lautturinpalkkaansa. Tuolloin hänet pidätettiin ja vietiin Lintolaan vankileirille. Siellä kokoontui toukokuun alussa rintamaoikeus, jonka pöytäkirjat on hävitetty. Se tuomitsi kuolemaan ilmeisesti 18 henkilöä. Sen toiminnasta tarkemmin täällä.

Jonkin verran kuulustelupöytäkirjoja on säilynyt nimismiehen arkistossa, jota säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipisteessä. Siellä on myös Priitin kuulustelupöytäkirja, jonka mukaan hänet vangittiin 27.4. ja vapautettiin 7.5. Kuulustelu pidettiin 6.5.

Alfred Jokisen kuulustelu. Kansallisarkisto, Turku: Hämeenkyrön nimismiespiirin arkisto Hb:1.2. Punakaartilaisia koskevat kuulustelupöytäkirjat.

Rintamaoikeus jakoi sylliseksi todetut kolmeen ryhmään: teloitettavat, vankileireille lähetettävät ja ne, jotka tuomittiin enintään vuodeksi pakkotyöhön suojeluskunnan valvonnassa. Priiti määrättiin vuodeksi pakkotyöhön. Sitä tämä 65-vuotias mies suoritti ainakin Pakkasen kartanossa lannan levityksessä kahdeksan kilometrin päässä kodistaan. Tytär kertoi muonasta: "Ruokana kivikovaa leipää, muutama härski silakka ja tippa hapanta joppia mukana".

Priitin ollessa pidätettynä poika Verner toimi lautturina. Tytär Sanna kertoi, että naapurin isäntä tuli aseistettuna, kuristi Verneriä kurkusta ja sanoi: "Käys tuonne mäkeen". Tilanne keskeytyi, kun naapurin tyttö tuli tuomaan korttia postista. Kortissa kerrottiin, että Jaakko on haavoittunut Epilän taistelussa ja vankina Tampereella.

Jaakko selvisi nääntyneenä kotiin Tampereen vankileiriltä. Samoin Hilma, joka oli jäänyt vangiksi Lahdessa. Huonommin kävi Hämeenlinnassa vangiksi jääneelle Kallelle, jonka kohtaloa Sillanpää päivitteli: "Jokisen Priitin paras poika, jossa ei milloinkaan nähty pienimpiäkään punahuligaanin oireita, kuoli nälkään vankileirillä."

Vanhus ja lautta

Priiti jatkoi lautturin tointaan sisällisodan kuohujen jälkeen. Kesäisin työtä häiritsi vain tukinuitto, mutta syksyllä jäiden tultua ahtoi tehtaan jäissä kulkua varten vahvistettu Kyröskoski-laiva salmen täyteen jäälohkareita. Näin kuvasi Sillanpää: "Salmen yli on yritettävä ja silloin vanha Jokinen kiroo ja möyryää, kun hän kekseillä ja kangilla yrittää syteä lautallensa kulkuväylää. Siinä voi mennä tunti jopa kaksikin, jotka tuo vanha mies saa viettää ponnistellen jäisellä lautalla kosteassa joen hengessä."

Pakinoitsija tuomitsi Priitin tuolloiset lauttavehkeet vallan kelvottomiksi, eikä uusia pystytty laittamaan. Tämä ei ollut pelkästään Sillanpään mielipide. Hämeenkyrön Sanomat kertoi lokakuussa 1924, että lautta alkoi vajota kesken matkan. Onneksi uppoaminen tapahtui lähellä rantaa, niin että matkustavaiset selvisivät "puolikylvyllä". Joka tapauksessa salmen ylittäminen lautalla alkoi olla varsinkin hevosella liikkuville hengenvaarallista. Lopulta Hämeenkyrön Osuusmeijeri ryhdistäytyi kai maitokuljetustensa takia 1925 hankkimaan oikean rautalautan salmeen. Vanajan kyläläiset kustansivat jopa rannalleen sähkölampun valaisemaan lauttasiltaa; toista rantaa valaisi Osuusmeijerin kustantama sähkövalo.

Hämeenkyrön Sanomissa moitittiin kertaalleen lautturia melko kovasanaisesti. Priiti vastasi kirjoitukseen 1928 selvittäen omalta kannaltaan lautan liikennöintiin liittyviä hankaluuksia. Lehti vastasi Priitille äreähkösti. Tässäkin tapauksessa oli kyse erityisesti tehtaan laivan talviliikennöinnin aiheuttamista hankaluuksista. Sen pysyväisempää välirikkoa paikallislehden kanssa ei tainnut syntyä. Hämeenkyrön Sanomat onnitteli lämpimästi Priitiä tämän täyttäessä 75 vuotta kesällä 1929. Tuolloin mies oli häärinyt lautallaan vetolusa kädessä 43 vuotta.

Juho Alfred Jokinen kuoli 28.9.1930. Muistokirjoituksen Hämeenkyrön Sanomiin laati  päätoimittaja U.W. Walakorpi. Hän korosti Priitin pitkää uraa, vuoden- ja vuorokaudenajoista riippumatta tehtyä työtä ja lautturin persoonaa: "Tietysti hänelläkin oli omat inhimilliset heikkoutensa. mutta niistä huolimatta hänestä pidettiin suuresti, sillä sisimmältään hän oli rehti, kunnon mies, sydämellinen, vilpitön ja suora, eheä ja kaunis persoonallisuus, joita nykyaikana ei enää kovin usein tapaa. Ja hän ja Laitilansalmi kuuluivat ikäänkuin yhteen, he olivat kuin kaksi eroittamatonta".

Eräänlaiset muistosanat Priitille lausui jo Sillanpää pakinassaan, jonka lopuksi hän kuvaa pistäytymistä lautturin pirttiin juhannuksen tienoilla: "Nurkat ja pielet ovat lehditettyinä, Priiti on yksin jäätyään nukahtanut sängylle; voit puoliavoimesta ovesta päästä sisälle hänen huomaamattaan. Vanha mustunut seinäkello mittaa salaperäistä aikaa seinien kuvapaperien, puulinnun ja leijonapiipun kuunnellessa. Leijonan pysty pää julistaa terhakkaasti Priitin vaarivainaan muistoa, niinkuin tämä pakina kerran jossain arkistojen kätköissä on julistava Priitin muistoa."

Lauttakaan ei hengissä pysynyt kovin pitkään. Paikallislehti julisti sen vainaaksi elokuussa 1932 kauan kaivatun ja odotetun Laitilansalmen sillan avauduttua.

Sillanpään pakinaa täydensi kuva Priitistä. Toinen kuva Priitistä ja lautasta täällä.

Priitin tyttäret tuurasivat ainakin kesäisin usein isäänsä. Kuvan lähde Hämeenkyrön historia III, s. 419.

Priitin vaatimattomaan asuntoon kuului pirtti ja kamari. Oheinen kuva on 1920-luvulta. Vasemmalta Hilma, Sanni, Priiti, Jaakko ja Verner. Tytär Sanna alkoi hoitaa tässä rakennuksessa Simunen postipysäkkiä 1927. Toimipaikasta tuli postiasema II vuonna 1931 ja postiasema I vuonna 1937.

Kuva on Postimuseon kokoelmista.

Asumus pieneni entisestään, kun Laitilansalmen silta vihdoin valmistui 1932. Alemmassa kuvassa on Sanna Jokisen kotitalo  vuoden 1932 jälkeen, jolloin siitä oli purettu pirttiosa sillan valmistumisen takia. Simunan postiasema II:n käyttöön ja Sanna Jokisen asunnoksi jäi kuvassa oleva kamari. Posti toimi tässä rakennuksessa vuoteen 1944. Sanna Jokinen toimi postinhoitaja 42 vuotta.

Kuva on Postimuseon kokoelmista.

Laitilansalmen sillan avajaiset elokuussa 1932. Priitin asumus näkyy vasemmalla. Kuvan lähde: Höyrylaivojen aika. 100 vuotta laivaliikennettä Kyrösjärven reitillä.

Lähteet 

Kansallisarkisto, Turku: Hämeenkyrön nimismiespiirin arkisto Hb:1.2. Punakaartilaisia koskevat kuulustelupöytäkirjat.

Työväen Arkisto:  Muistitietokeräelmä 3871/252: Vuosi 1918 Hämeenkyrössä. Sanna Jokisen muistelut.

Hämeenkyrön historia III. Otava 2003.                                                                                  

Höyrylaivojen aika. 100 vuotta laivaliikennettä Kyrösjärven reitillä.

F.E. Sillanpään kootut teokset osa 3 (Muuan lähimmäiseni). Toimittanut Panu Rajala. Otava 1988.

F.E. Sillanpään kootut teokset osa 6 (Kuinka isäni ja äitini saapuivat Sillanpäähän). Toimittanut Panu Rajala. Otava 1991.

 

MITÄ, MISSÄ, MILLOIN?

Hämeenkyrön 1918 sisällissodassa kaatuneina ja valkoisen terrorin uhreina menehtyneet punaiset sekä vankileireissä kuolleet

Sisällissodasta on kulunut jo yli sata vuotta. Merkkivuoden tietämissä asiasta puhuttiin paljon valtakunnassa, mutta melko vähän Hämeenkyrössä. Tammisunnuntaina oli joukko Mannanmäellä ja toinen joukko Vappuna punaisten haudalla. Siellä ensimmäisen kerran luettiin julki niiden noin 300 hämeenkyröläisen nimet, jotka hävinneeltä puolelta menettivät henkensä. On paljon hämeenkyröläisiä, jotka eivät kumpaankaan tilaisuuteen ole koskaan osallistuneet ja nuoremmissa varmaan niitäkin, jotka eivät tiedä, mitä ja miksi noilla paikoilla muistelemassa käydään.

Kaikki sisällissotaan tai sen jälkiselvittelyihin osallistuneet ovat jo kauan sitten kuolleet, joten syyllisiä tapahtumiin on turhaa etsiä. Vielä on kuitenkin varmaan muutamia, jotka ovat kuulleet sen ajan tapahtumista. Nyt on viimeinen hetki kerätä tämä hajanainen muistitieto talteen. Tämä muistitieto on varmasti epävarmaa ja värittynyttäkin. Suuri osa tiedoista on kadoksissa siitäkin syystä, että tapahtumista on eri syistä vaiettu, haluttu unohtaa tai kerrottu vain niiden kesken, jotka olivat mukana, mutta varottu puhumasta esimerkiksi lasten kuullen. Toisaalta tämän hiljaisuuden ymmärtää, mutta historiaa vääristellään, jos ei tapahtuneista mitään kerrota. Nyt on kaikesta jo niin paljon aikaa, ettei kenenkään tarvitse ylpeillä isiensä ansioilla tai hävetä heidän tekojaan.

Laadittu luettelo selityksineen vuoden 1918 punaisista uhreista on puutteellinen ja suurimman puutteen aiheuttaa kirjoitettujen lähteiden puute. Puuttuvista lähteistä mainittakoon esimerkiksi Hämeenkyrössä toimineiden kenttäoikeuksien ja Hämeenkyrön suojeluskunnan pöytäkirjat, jotka ovat kadonneet. Kirkonkirjoissakin on virheitä ja puutteita poikkeusoloista johtuen. Seurakunnan arkistoon ei ole merkitty edes lukumäärää tai nimiluetteloa hautausmaalla olevaan punaisten joukkohautaan haudatuista. Aikalaisten muistelmiakin on ollut käytettävissä vain vähän.

Tähän verkkojulkaisuun on koottu se muistitieto, joka toimituskunnan tietoon on tullut. Toimituskunta on asian harrastajia, eikä ammattitutkijoita, siksi tuloksistakaan ei voi vaatia täydellisyyttä. Mahdollisuuksien mukaan on kuitenkin pyritty selvittämään mahdollisimman tarkasti, mitä on tapahtunut, missä Hämeenkyrössä on tapahtumapaikka ja tapahtuman ajankohta.  

Sakari Virtanen

Eläkeläinen, työelämässä mm. Viljakkalan ja Hämeenkyrön kirkkoherrana palvellut.

Julkaisuun on koottu tiedot Hämeenkyrössä tapahtuneista punaisten teloituksista. Luettelossa on ammuttuja seitsemästä eri pitäjästä. Lisäksi julkaisuun on koottu tiedot muualla teloitetusta hämeenkyröläisistä ja sisällissodassa kaatuneista Hämeenkyrön punaisista. Vankileireillä kuolleet on lisätty luetteloon 8.10.2022. Hämeenkyrön punaisen terrorin valkoisista uhreista on kirjotettu mm. Matti Lähteenmäen teoksessa Hämeenkyrön suojeluskunta 15.9.1917 – 31.12.1930 ja Esko Lammin kirjassa Isänmaan parhaaksi. Pieni yhteenveto punaisesta terrorista Asko Mielosen blogissa.

Lähteet antavat paljon ristiriitaisia tietoja sisällissodan uhreista. Olemme jättäneet näkyviin ristiriitaisia ja epävarmojakin tietoja. Täydellistä ja ristiriidatonta kuvaa vuoden 1918 tapahtumista on mahdoton saada. Julkaisun lopussa on luettelo käytetyistä lähteistä ja lyhenteistä. Viitaukset digitoituihin sanomalehtiin on merkitty linkkeinä tekstiin. Seurakuntien rippikirjojen, syntyneiden luettelon ja kuolleiden luetteloiden avulla on pyritty täydentämään ja varmistamaan Sotasurmasampossa ja muissa lähteissä nimettyjen kaatuneiden ja ammuttujen henkilöllisyys. Virheitäkin on löydetty, esim. kuusi hämeenkyröläistä miestä on merkitty Sotasurmiin kahdella eri sukunimellä. Olemme käyttäneet Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoimia kirkonkirjoja. Kaikkia tarvittavia kirkonkirjoja ei ole vielä digitoitu, mm. Hämeenkyrön rippikirjat 1910-luvulta puuttuvat. Tarkoitus on täydentää tätä verkkojulkaisua, kun lisää lähteitä tulee käytettäväksi.

Sukunimi tuli Suomessa pakolliseksi vasta 1920. Sitä ennen varsinkin tilaton väestö käytti ja vaihtoi sukunimiä säätelemättömästi. Moni luettelon henkilöistä on vaihtanut sukunimeään, jotkut useaan kertaan. Luetteloon on otettu mukaan tietoon tulleet entiset sukunimet. Siitä lienee apua esim. sukututkimusta aloittaville henkilöille.

Luettelo on jaettu viiteen pääosaan:

I Hämeenkyrössä 1918 teloitettujen punaisten nimet (sisältää hämeenkyröläisten lisäksi muualla kirjoilla olleet) 1 – 86

II Muualla teloitetut hämeenkyröläiset 87 – 117

III Kaatuneet hämeenkyröläiset 118 – 193

IV Kadonneita ja eritystapauksia 194 - 205

V Vankileireillä kuolleet 206 - 374

Julkaisun lopussa on aakkosellinen hakemisto luettelossa mainituista.

 

I Hämeenkyrössä 1918 teloitettujen punaisten nimet (sisältää hämeenkyröläisten lisäksi muualla kirjoilla olleet)

Luettelossa on 51 hämeenkyröläistä, 19 ikaalislaista, 7 kiskolaista, 3 pirkkalaista, 2 mouhijärveläistä, 2 jämijärveläistä, 1 viljakkalainen ja 1 dragsfjärdiläinen.

 

Valkoiset joukot Laalahden satamasta tulevalla tiellä. Tie jatkuu tästä Viljakkalaan ja haarautuu Hämeenkyröön. Kuvan oikealla puolella on silloinen tori (vanhaa toria vanhempi). Kuva teoksesta Suomen vapaussota kuvina.

20.3.1918 Telkonjärven lähellä ammutut 

1. Tehtaalainen Kalle Jalmari Aaponpoika Männistö (entinen Kujanpää) Kyröskoskelta, s. 14.10.1880 Tuokkolan kylän Tuokon talon Männistön torpassa (H1403/11). Sukunimi Männistö käyttöön 1911 jälkeen. Vangittu 14.3. ja ammuttu Särkijärven tienoilla 20.3.1918 (ss). (PT), (KP), (EJ). Mainitaan myös muualla kirjallisuudessa. Ammuttu punaisena Särkijärven tienoilla (kl). Ammuttu Hämeenkyrössä Järvenkylässä 15.3.1918 (SDP).

2. Sekatyömies Kaarlo Vihtori Antonpoika Nieminen s.15.3.1898, asui Manninsaaressa (V333/14). Vangittu 14.3.1918, ammuttu Särkijärven luona 20.3.1918 (ss). (KP). Ammuttu punaisena (kl).  Aino Hagelberg (Viljakkalan ty:n sihteeri) on kertonut, että Eino Jutila joutui ampumaan parhaan ystävänsä. Tämän kertoi mm. (EA).

Kyröskosken valtauksen yhteydessä valkoiset saivat vangiksi 18 punakaartilaista, jotka eivät olleet ehtineet paeta. Ilmeisesti kaikki heidät ammuttiin välittömästi puhdistus- ja kostotoimina ilman oikeudenkäyntiä (HH). Ammuttujen nimiä on mahdoton selvittää sitovasti. Sotasurmasampon mukaan Hämeenkyrössä kaatui tai katosi mm. 21 Kiskon kunnan punakaartilaista maaliskuussa 1918. Osa heistä kaatui taisteluissa, ja joidenkin kohdalla tiedot ovat ristiriitaisia, he saattoivat kaatua myöhemminkin. Joka tapauksessa toistakymmentä kiskolaista lienee ammuttu heti vangitsemisen jälkeen.

Toivo Lahtinen kertoo muistelmissaan (s. 36), että palatessaan Ikaalisista Kyröskoskelle päin, näki hän eräässä ahteessa veren sulattaman kuopan. Sattumalta paikalle osunut mies kertoi, että he olivat löytäneet metsästä kaksi poikaa. Nämä olivat kertoneet rehellisesti olevansa turkulaisia punasotilaita siitä ja siitä komppaniasta. Luulivat kai rehellisen tunnustuksen auttavan heitä, mutta siihen me poikien veren laskimme. – Luultavasti miehet olivat kiskolaisia, jotka kuuluivat turkulaiseen joukko-osastoon. Turun kiskolaisia oli Hämeenkyrön rintamalla noin 250 miestä.

Matti Lähteenmäki kertoo Hämeenkyrön Suojeluskunnan historiassa (s. 127), kuinka Niilo Kosonen, joka oli joutunut Mattilan isännän kanssa punaisten vangiksi ja päässyt pakenemaan, ampui punakaartilaisen, joka kiivaimmin Nuutin esikunnassa oli vaatinut hänen surmaamistaan. ”On ymmärrettävää, että valkoiset näissä olosuhteissa selvittivät sellaisten roistojen kanssa nopeasti välinsä.”

Paikallisia muistitietoja Kyröskosken valtauksesta 24.3.1918: Silloin Kyröskosken harjun takana ammuttiin 13 miestä (Merisen takana vesitornista jokeen päin Niinisen paikkeilla). Matti Lahtinen (s.1907) ja muita pikkupoikia katseli salaa pensaiden alla maaten teloituksia. Lahtinen oli tehtaalla töissä ja kertoi siellä teloituksista (MN). Ruumiita pinottiin Riihiojan riiheen (Lauri Tarkin antama tieto).  Punaisia ammuttiin myös kosken kallioilla sijainneessa ”myllytallissa”, jossa itäisten myllyjen käyttäjät säilyttivät hevosiaan myllymatkoilla. Verinen ura johti tallilta jokeen (silminnäkijä Tilta Ekstamin kertomus). Ekstam kertoi myös, että kosken alapuolelta naarattiin ruumiita. Luultavasti valkoiset etsivät koskeen heitettyjä punaisen terrorin uhreja, kahta ulkopaikkakuntalaista punaisten surmaamaa, Valfrid Nykästä ja Kaarlo Fribergiä. Ilmeisesti Nykäsen ruumis löydettiin, Fribergin ruumis löytyi Lähteenmäen mukaan (s. 83) vasta jäiden lähdön jälkeen, lehtijutun mukaan huhtikuun lopussa. Punaisten ruumiiden heittäminen koskeen saattoi olla myös kostoa mainittujen valkoisten kohtalosta.

3. Ajuri Oskari Alfred Rintamäki s. 20.7.1849 Ikaalisten Wiljalassa, asui 1918 Järvenkylässä (H301/sk). Vangittu 24.3. Mestattu 24.3. (ss). Ammuttu Kyröskoskella 24.3.1918, 68 vuoden iässä. (kl), (KP).

4. Työmies Iivari Artturi Salonen s. 27.9.1893 Ikaalinen. Otto Vilho Salosen veli (nro 80). Riitialan Leikon torpan poika (I1881/10). Murhattu 1918 Hämeenkyrössä (ss). Hänen ruumiinsa sanotaan löydetyn Hämeenkyrön joesta pää ammuttuna. Virall. ilm. ei ole tullut (PT). OL merkinnyt kuolinpäiväksi 2.7.1918, se on ruumiin löytöpäivä. Todennäköisesti Kyröskosken kalliolla hevostallissa ammuttu, sieltä ruumiita vedettiin jokeen. Kuolinilmoitus Uusi Aika 23.10.1919: Kadonnut tuntemattomalla tavalla maalisk. 1918.

5. Kaarle (Kalle) Tuuliniemi s. 6.1.1895 Ikaalinen. Sotasurmat ei tunne henkilöä (ss). Löytyy Kalle Vilhelm Tuuliniemi Ikaalisten Isoröyhiöstä Rk I417/10. Hämeenkyrön poliisi löysi ruumiin Pappilanjoesta 16.6.1918 (OL). Todennäköisesti Kyröskosken kallion hevostallissa ammuttu, sieltä ruumiita vedettiin jokeen.

6. Suutari Antto Wihtori Nieminen (entinen Tjered) s. 22.12.1858 Suoniemi. Sukunimi Nieminen otettu käyttöön noin 1874. Vangittu 24.3. ja mestattu Kyröskoskella 24.3.1918 (ss). Ammuttu punaisena (kl). EJ mainitsee hänet nimellä Kalle (kuten poikakin), ei kaartissa, ei asetta. Perhe asui Viljakkalan Sonnun kylän Manninsaaressa (V333/14). Poika Kalle ammuttiin Telkonjärvellä (tässä luettelossa nro 3) ja toinen poika Eero Wilhelm (nro 178) s. 28.3.1895 kaatui tai ammuttiin Janakkalassa (KP). Kolmas poika Svantte Wäinö Nieminen (nro 179) s. 9.6.1892 ammuttiin tai kaatui Janakkalassa, hän oli muuttanut Helsinkiin. Lisäksi tytär kuoli samana vuonna, Anna s. 20.8.1913 ja on merkitty sairauteen kuolleeksi Uskelan kylästä 7.8.1918. Tyttärestä on tarina, jonka mukaan hänet ammuttiin Kyrösjärven jäälle. Tarina ei näytä pitävän paikkaansa.  Kaiken tämän lisäksi Jalmari Adrian Nieminen s.4.3.1901 kaatui talvisodassa 3.3.1940 Viipuri Tali.

7. Torppari Kalle Hiskiaanpoika Mäntymäki (entinen Kujanpää) s. 24.12.1858. Tuokkolan kylän Piiparin torpan isäntä. (H1422/11). Sukunimi Mäntymäki otettu käyttöön 1902 jälkeen. Mestattu Kyröskoskella 24.3.1918 (ss). ”Raipalasta tuli 4 kiväärimiestä meille ja veivät isän”. Lapset katselivat ikkunasta tulevia teloittajia. AL haastatteli aikoinaan tytär Olga Kanervoa s.1893.

8. Tehtaan työmies Edvard Erland Forsblom (entinen Haikara) s. 20.9.1869 Ikaalisten kauppalassa (I163/73). Syntyjään Taavetti  Eevanpoika Haikara, Taavetti muuttuu Erlandiksi ja sukunimi isäpuolen mukaan Forsblomiksi. Kirjoilla Kyröskoskella. (H582/sk). Ammuttiin kotinsa portille 24.3.1918 (EJ). Ammuttu lähellä kotiaan (PT), (KP). Ammuttu punaisena (kl). Ammuttu 24.3. (ss).

9. Ajuri Oskari Rintamäki (entinen Niemi) s. 20.7.1849 Ikaalisten Wiljalassa Niemen puustelliin, muuttokirja numero  27 annettu 3.10.1864 (I273/66). Sukunimi Rintamäki käyttöön 1893. Ammuttu ilman tutkintaa 25.3, ei kuulunut työväenjärjestöihin eikä punakaartiin (SDP). Asui Hämeenkyrössä, ei kuulunut punakaartiin, vangittu ja mestattu Kyröskoskella 24.3., ikä 68 vuotta (ss).

10. Työmies Edal Nikolai Laakso s. 4.12.1886 Kiskosta. Katosi 1918 Hämeenkyrössä (ss). Kyröskosken rintamalla viimeksi nähty (PT).

11. Työmies Jalmari Ireneus Juhonpoika Virtanen s. 3.11.1891 Kiskosta. Wiiarin kylä Heimosin torppa, maininta kadoksissa (K437/19). Katosi 1918 Hämeenkyrössä (ss). Kyröskosken rintamalla viimeksi nähty (PT).

12. Työmies Kosti Alex Heikinpoika Auranen s. 28.3.1898 Kiskosta. Ojajärven vaskikaivos, maininta kadoksissa (K520/19). Katosi Hämeenkyrössä ?. 3.1918 (ss). Kyröskosken rintamalla viimeksi nähty (PT).

Venäläinen upseeri Buxhoevden ammuttiin 22.3.1918 (ss). Mikäli hän oli se sotilas, joka kaatui nykyisen R-kioskin paikkeilla, on päivämäärä 24.3. ja kuolinsyy kaatunut, ei ammuttu. Tällä sotilaalla meni liikaa aikaa tehtaalla, kun hän jahtasi Wihtori Ekstamia ja valkoiset ehtivät kylään, tarkemmin www.vilpee.fi. Todellisuudessa venäläisiä on kaatunut Kyröskoskella useita. Heitä vain ei ole merkitty asiakirjoihin, joten Buxhoevden lienee teloitettu.

25.3.1918 Hämeenkyrössä ei enää taisteluja

13. Renki Kalle Nestor Rajala (entinen Engbäck) s.17.2.1887, Alakeskisen renki Herttualan kylästä (H129/sk). Sukunimi Rajala käyttöön 1905. Vangittu 25.3 ja mestattu 25.3.1918 (ss).  Ammuttu Hillun vainiolla 25.3 (kl). Ammuttu Hillunvainiolle (PT). Haukijärven työväenyhdistyksen ilmoitus Uusi Aika lehdessä, murhattu 27.3.1918. (KP). Muistelmakirjoitus: Valkoiset tulivat Ala-Keskisen pihaan ja kaunainen naapuri sanoi tuossa todellinen sosialisti. Vietiin navetan taakse ja ammuttiin (SV). Murhattiin Hämeenkyrön Herttualassa 25.3. heti kiinnisaatua valkoisten toimesta. Murhasi tuntemattomat pohjalaiset 25.3. (SDP).

14. Rakennusmestari Wihtori Taavetinpoika Wirtanen (entinen Ronkka) Uskelankylästä s. 23.7.1870 (H1619/11). Sukunimi Wirtanen käyttöön 1889. Ammuttu Hämeenkyrön Myllymäenkylässä (kl). Punaisten järjestyspäällikkö, ammuttu 25.3.1918 (ss). (KP). Ammuttu 25.3., paikkakuntalaiset vangitsijat kuljettajina, ampujina pohjanmaalaiset (SDP). Kyröskoskella on useissa paikoissa Myllymäenkylän maita.

                                                          

15. Seppä Edvard Malakias Tuominen (useissa lähteissä Tuomanen) s. 14.5.1887. Edvart Malakias Santranpoika Tuomanen s. 14.5.1887 Viljakkalan Koivistolla. Mainitaan  (V645/14) tehtaalaiseksi ja muuttaa 15.11.1914 Hämeenkyröön mk. 68. Kaatunut (SDP). Ammuttu. Katosi Maarianpäivänä ja yleisesti otaksutaan, että valkoiset ampuivat hänet (välipäätös kuolleeksi julistamisesta 26.11.1928 ptk). (TT). Maarianpäivä oli 25.3.1918.

16. Eino Toisalo Kirkonkylän työväenyhdistyksen jäsen, ammuttiin Hämeenkyrössä 1918 (SDP). Vain SDP:n luettelossa, ei löydy ss eikä löydetty toistaiseksi muistakaan lähteistä. Nimi saattaa olla myös Toissalo?

17. Työmies Eino Evert Lindgren s.16.7.1896 Kiskossa, kirjoilla Kiskossa. Kaatunut 25.3.1918 (ss). Kyröskosken rintamalla viimeksi nähty (PT). Ei taisteluita 25.3., joten teloitus todennäköinen. 

18. Lämmittäjä Matti Vihtori Juhonpoika Wiljanen (entinen Ristilä) s. 27.5.1882. Sukunimi Wiljanen otettu käyttöön 1905. Itsellinen Tuokkolan kylästä (H1455/11). Kaverinsa liiteriin Kyröskoskella ammuttu (EJ). Ammuttu lähellä Kyröskoskea (PT). Mestattu 25.3.1918 (ss). (KP). Ammuttu punaisena (kl). Kuolinilmoitus SSD 17.12.1918: Ammuttiin Kyröskosken kylässä 25.3.

Iivari Haavisto 

19. Torppari Iivari Petter Haavisto s. 29.6.1887 Hämeenkyrössä Uskelan kylän Heiskan Haaviston torppa (H1613/11). Ammuttiin torpan pihaan 25.3.1918. Hänet on merkitty kaatuneeksi (ss). Murhattiin kotonaan 25.3. (SDP). Hän ei osallistunut kapinaan eikä kantanut asetta. Haaviston torpassa majaili punakaartilaisia ja valkoiset tulivat torpalle päin. Punakaartilaiset pakenivat metsään ja Iivari lähti mukaan. Hän kuitenkin palasi hakemaan kaulahuivinsa jääden jälkeen muista. Valkoiset ampuivat Iivaria talon nurkalle ja sitten vielä ampuivat lopetuslaukauksen. Ampuja varasti Iivarin kellon, joka haettiin ampujalta Pohjanmaalta heinäpellolta poliisin saattamana takaisin 1920-luvulla. Kelloon oli kaiverrettu muisto 1918 ja se on nykyisin Heikki Mäkisen pojalla. Kertojina useat sukulaiset AaM, TR ja hänen tätinsä.

Vasemmalla Kyröskosken harjun teloituspaikka, oikealla Kyröskosken kallioiden teloituspaikka

26.3.1918

20. Puuseppä Evert Wihtori Laine (entinen Järvensivu eli Liettola), s. 20.3.1872 Kierikkalassa (239/80), sitten Mahnalan Alahinkan mäkitupalainen (H838/11). Sukunimi Laine otettu noin 1901. Ammuttu Mahnalan Mäkikauppilan maalla (PT). Vangittu 26.3. ja murhattu 26.3.1918 (ss), (KP). Murhattu Mahnalassa 26.3.1918 siellä sijainneen esikunnan kuulustelun jälkeen. (SDP). Ammuttu punaisena Laitilan luona (kl).

21. Torppari Taavetti Juhonpoika Ylijoki (entinen Keskinen) s. 28.4.1874 (H1039/11).  Sukunimi Ylijoki käyttöön 1909. Ammuttu Laitilan luona 26.3.1918 (kl) Vangittu 26.3. ja ammuttu 26.3. (ss). Kaatunut Hämeenkyrön Laitilan luona (PT), (KP). Ammuttu maantiellä 26.3 (SDP).

22. Työmies Emil Arvit Ulrikanpoika Tuominen s. 24.8.1895 Kiskossa, Kirkonkylän Viikari (K228/19). Kaatunut Hämeenkyrössä 26.3.1918 (ss). Kyröskoskella ei taisteltu 26.3. Lempäälän tai Toijalan rintamalla viimeksi nähty (PT).

23. Valssipajan työmies Karl Johannes Pursiainen s. 24.6.1896 (syntymäaika kuolinilmoituksesta), kirjoilla Dragsfjärdissä. Kaatunut Hämeenkyrössä 26.3.1918. Väitetään kadonneen Kyröskoskella (ss). Kuolinilmoitus SSD 28.2.1920 ”ammuttiin Kyröskoskella”.

27.3.1918 Seurakunnan kuolleiden luettelo kertoo: ”Siunattiin 76 punasta rivihautaan.” J.V. Wiitaniemi sai maaherra Collanilta tehtäväkseen kuljettaa Mannanmäen taistelun ruumiit hautausmaalle ja erotella valkoiset ja punaiset vainajat. Punaisten rivihaudalle hän katsoi paikan ”vanhan heikon rovastin kanssa”. Rovasti oli seuraavana kesänä kuollut kirkkoherra J.H. Ilvonen. Punaiset vangit kaivoivat haudan. Wiitaniemen mukaan haudattujen joukossa oli useita venäläisiä upseereita (Wiitaniemen kirje Hämeenkyrön Suojeluskunnan paikallispäällikölle 13.3.1938). Siunattujen joukossa olivat ennen mainittua päivää taisteluissa kaatuneet ja teloitetut Hämeenkyrön punaiset. Suurin osa haudatuista lienee ollut muualta Suomesta kotoisin olleita kaatuneita tai teloitettuja punakaartilaisia. Joukossa on ollut varmasti myös venäläisiä sotilaita.    

24. Puutarhatyömies Yrjö Emil Leino s.19.9.1896 Tampereella, perhe muuttaa 17.4.1900 Pirkkalaan (T1002/07). Kaatunut 27.3 (ss). Ei taisteluita 27.3., joten todennäköisesti teloitettu.

25. Työmies Sulo Frans Franssinpoika Sandell s. 25.7.1901 Kiskossa, Kirkonkylän Immunen (K225/19) maininta kadoksissa. Kaatunut 27.3.1918 (ss). Kyröskosken rintamalla viimeksi nähty (PT). Ei taisteluita 27.3., joten todennäköisesti teloitettu (ikä 16 vuotta).

26. Työmies Juho Verner Oskarinpoika Sinisalo s.17.12.1898 Kiskossa, Orijärven vaskikaivos (K547/19), maininta kadoksissa. Kaatunut 27.3.1918 (ss) Kyröskosken rintamalla viimeksi nähty (PT). Ei taisteluita 27.3., joten todennäköisesti teloitettu.

28.3.1918 Ravonnokka Sasi/Mihari 

Paikalla ammuttiin Siuroon kuljetettavat kolme miestä isoa mäntyä vasten. Wihtori Holman sukulaisten kertomaa (AL).

27. Pakkamestari Huugo Mikael Wiitaniemi Kyröskoskelta s. 9.11.1887 Turkkilan kylässä. (H620/11) Vangittu 27.3 ja ammuttu 28.3.1918 (ss). Ammuttu punaisena (HH), (EJ). Ammuttu punaisena (kl). Murhattu Hämeenkyrössä kenttäoikeuden toimesta (SDP). Punaisen kunnallislautakunnan puheenjohtaja Wiitaniemi ammuttiin todennäköisesti kostoksi punaisten ampumalle Eero Koskimiehelle, joka oli Hämeenkyrön kunnallislautakunnan esimies ennen 1918 tapahtumia. 

 

Huugo Wiitaniemi

28. Torpparin poika Wihtori Holma s.7.3.1889 Tuokkolan Holman torpassa (H1399/11). Vangittu 27.3. ja mestattu 28.3.1918 (ss). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl).  Ammuttiin Ravonnokalla mäntyä vasten. Mäntyyn ilmestyi risti, isäntä veisti pois. Mäntyyn tuli uusi risti, isäntä kaatoi puun (AL haastatteli Unto Halmetta Sasista, Halme kertoi tapahtumapaikan) ja (KP). Ammuttiin 28.3. Hämeenkyrön kenttäoikeiden toimesta (SDP). Holman torpan ja Tuokkolan välit olivat huonot, erityisesti Taavetti Holman ja Jeremias Tuokkolan. Holman torppaan tuli kolmijäseninen ryhmä. Miehet eivät ole paikkakuntalaisia ja puhuvat pohjanmaan murretta. Paikalla on ainoastaan Taavetin veli Vihtori, ja kun selvisi, että hänen sukunimensä on Holma, miehet määräsivät hänet lähtemään mukaansa. ”Lähretääs piänelle kävelylle.” Taavetti Holma arvasi, ketä miehet todella etsivät. Hän piilotteli seuraavat kuukaudet metsissä ja pelasti näin henkensä (AL ja OL). Kun aikuiset eivät uskaltaneet selvittää Wihtorin kohtaloa, lähetettiin naapurin 8-vuotias poika Toivo Mäkipää selvittämään tapahtumia. Hän penkoi joukkohautaa ja löysi Vihtorin ruumiin. Tätä oli ammuttu kasvoihin. Toivo huomasi myös, että Vihtorin kämmenet olivat luodin lävistämät. Todennäköisesti hän oli peittänyt kasvonsa käsillään ampumahetkellä. Toivo teki myös havainnon, että Vihtorin kello ja rahapussi olivat kadonneet. Omaisten kyselivät myöhemmin niiden perään, mutta mitään ei selvinnyt (AL).

Vihtori Holma

29. Seppä Juho Eino Lindgrén (Lindgrin, entinen Keskinen) Sasista s. 29.10.1890. Sukunimi Lindgrén tuli käyttöön 1902 torpan vaihdon yhteydessä. Ammuttiin punaisena 3.1918 (kl). Punaisten johtaja, esikunnan jäsen ja rahastonhoitaja. Vangittu 28.3, mestattu 28.3.1918 (ss), (H1319/sk). Viety valkoisten pääesikuntaan ja sieltä teloitettavaksi hautausmaalle tai muualle (SDP). TL kertoo muistelmissaan (s. 31), että hän oli nähnyt 31.3. Veini Linnainmaan haudan pohjalla verta ennen arkunlaskua. Joku oli selittänyt hänelle, että teloittajat olivat erehtyneet haudasta. Ruumis oli sitten korjattu pois, mutta veriläikkä oli jäänyt.

Ravonnokan teloituspaikka

Muualla 28.3. ammutut

30. Räätäli Kalle Kustaa Taavetinpoika Wirtanen (entinen Suoniemi) Kierikkalasta s. 28.8.1865 (H445/11).  Sukunimi Wirtanen otettu käyttöön 1882. Vangittu 28.3 mestattu 28.3 (ss). Ammuttu Herttualan kylässä 28.3.1918 (kl, KP). Herttualan Myllymäkeen ammuttu samassa kylässä sijainneen rintamaesikunnan toimesta 28.3. (SDP).

31. Seppä Kalle Aaponpoika Rinne (entinen Rinnetmäki) Kuotilankylästä s. 12.9.1860 (H526/11). Sukunimi Rinne otettu käyttöön ennen 1888. Vangittu 29.3 ja mestattu 28.3.1918, surmamotiivi Punaisten johtaja (ss). Vangitsemispäiväksi merkitty ampumisen jälkeinen päivä. Hän oli Kuotilan palstatilallinen, meni varoituksista huolimatta moittimaan teloittajia Lintolaan ”ei ihmisiä näin ammuta”. Joku pohjalainen sotilas ampui hänet kaivon kannelle (AL). Rippikirjassa maininta: vasemman käden sormet vialliset, ei ollut osallisena sotatoimissa (KP). Murhattu esikunnan määräyksestä 29.3. ampujana jääkäri Kalle Kakko (SDP, pitäisi olla Ville Kakko). Ammuttu punaisena (kl). Hänen viimeisistä vaiheistaan kerrotaan kirjeissä Sakari Rinteelle Amerikkaan. Kirjeen mukaan ammuttiin ilman tutkimuksia, osallistui punaisten muonitukseen, ei pakko-ottoihin. Sakarin kysymykseen ampujasta vastattiin kirjeessä: ”pitkäperjantaina klo 10 1918 joku jääkäri Kakko”. (MR). Pitkäperjantai oli 29.3.

Kalle Rinne

Raipalan kenttäoikeuden kuolemaan tuomitsemat 29.3.1918 alkaen. Ammuttiin Tuokkolan riihellä Raipalan yläpuolella, kunnes Jalmari Raipala kielsi siellä ampumiset.

Tuokkolan riihi, Raipalan talo taustalla. Kirjasta Suomen vapausota kuvina.

Valkoisten vallattua Hämeenkyrön pantiin kuolemantuomioita käytäntöön puhdistustoimina ilman muodollisiakaan oikeudenkäyntejä. Jossain vaiheessa kuolemantuomiota langetti nähtävästi Suojeluskunnan esikunta, käytännössä Jalmari Raipala, Jeremias (Miisu) Tuokkola ja Hämeenkyrön komendantiksi määrätty eläinlääkäri Gotthelm Klenberg. Tätä nimitettiin joskus kenttätuomioistuimeksi. Joko 29.3. lähtien tai ainakin huhtikuun alusta tuomioistuimeen kuuluivat puheenjohtajana varatuomari Brynolf Kyrklund ja jäseninä Johannes Heinemann, Jeremias Tuokkola ja Gotthelm Klenberg. Tuomioistuimen toiminnasta ei ole tarkempia tietoja, koska pöytäkirjat on hävitetty. Hävinneen osapuolen tietojen mukaan tämä tuomioistuin ei käsitellyt kaikkia tapauksia, vaan miehiä vietiin suoraan ammuttaviksi (SDP, Frans Mustasillan lausunto. Mustasilta toimi kansanedustajana kolmeen otteeseen).  Kenttäoikeuksien toiminnasta tarkemmin täällä.

32. Torpan poika Wihtori Jaakkola s. 29.12.1898 Ikaalinen, Watulan Alasen Jaakkolan torppa (I2445/10). Vangittiin Kyröskosken rintaman murtuessa ja ammuttiin vankina Lintolassa 24.3.1918 (OL). Murhattiin Hämeenkyrössä 1918 (ss). Kuolinilmoitus SSD 3.7.1919, jossa teloituspäivä 29.3.1918. Välipäätös 4.3.1960, julistettu kuolleeksi 15.10.1960, kuolinpäivä 1.1.1922 (TT). 

33.Työmies Jalmar Keskinen s. 28.6.1892 Ikaalinen, kirjoilla Ikaalisissa. Ilmeisesti Jalmari Eriikanpoika Keskinen (I499/10). Murhattu Hämeenkyrössä 1918 (ss). Vangittu Kyröskoskella, ammuttiin Lintolassa 24.3-15.4. (OL). Kuolinilmoitus Uusi Aika 26.11.1920 ja SSD 3.7.1919, jossa teloituspäivä 29.3. Julistettu kuolleeksi 9.1.1984, kuolinpäivä 1.1.1983 (TT).

34.Työmies Lauri Vilhelm Koivula (entinen Peltoniemi) s. 13.1.1897, Kierikkalan kylän Huupon talon Peltoniemen torpasta (H444/11), sukunimi muutettu noin 1902. Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl). Vangittu 28.3., kuolemantuomio 29.3., ammuttu Hämeenkyrön vankileirillä (ss).

35. Työmies Lauri Wilhelm Nieminen s. 10.8.1894 Jumesniemi (H208/11). Vangittu 28.3, kuolemantuomio 29.3.1918, ammuttu Hämeenkyrön vankileirillä (ss, KP). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl). Murhattu 29.3. Hämeenkyrön vankileirillä esikunnan toimesta (SDP).

36. Sekatyömies Eino Paavali Toivola s. 11.9.1895 Kalkunmäki (H364/11). Vangittu 26.3., kuolemantuomio 29.3.1918 (ss, KP). Murhattiin 29.3. Hämeenkyrössä (SDP). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl).

37. Työväenyhdistyksen puheenjohtaja (oletettavasti Lavajärven) työmies Väinö Erland Hällfors-Rajala Lavajärveltä s. 21.9.1891. Löytyy (H891/11), perhe muutti Sasista 1907 Tampereelle. KP mainitsee teloitetuksi. Vangittiin 29.3., mestattu 29.3.1918 (ss). Kuolinilmoitus SSD 13.6.1919: ammuttiin 30.3.1918. Ammuttu punaisena (kl). Ylikomin isäntä haki kuulusteluihin Kyröskoskelle: ”Sua halutaan vähä kuulla”, ammuttiin (RA).

38. Torppari Frans Wilhelm Lehtinen (entinen Teppo), s. 15.4.1875 Jumesniemi (H205/11). Käytti sukunimeä Lehtinen-Teppo. Kuolemantuomio -.3.1918 (kl). Vangittu 28.3., kuolemantuomio 29.3 (ss). Hänelle tuli kirje kotiin ja kutsuttiin kuultavaksi Lintolaan, ei palannut (JM, KP).

39. Torppari Herman Kivilähde s.19.9.1882 Sirkkala (H1347/11). Vangittu 28.3, mestattu 29.3.1918 (ss). Ei kantanut asetta, mutta oli työväenyhdistyksen miehiä (JM), (KP). Ammuttu punaisena (kl). Punakaartissa toimi Vanajan esikunnassa. Murhattu 29.3. Hämeenkyrön vankileirillä esikunnan toimesta (SDP). TL kertoo muistelmissaan (s. 33), että Kivilähde ammuttiin Raipalan lähellä olevalla yleisellä teloituspaikalla. Siellä ammuttiin samalla kertaa Kivilähteen kanssa useita punavankeja.

40. Räätäli Nestori Törmä s.19.11.1873 Ikaalisten Riitialassa, entinen Palmroth, kirjoilla Ikaalisissa. Muuttaa Riitialasta1901 rk sivulle 97. Murhattu 3.1918 Hämeenkyrössä (ss). Kuolinilmoitus Uusi Aika 23.10.1919. Ollut sotavankina Hämeenkyrössä ja sitten hävinnyt (PT). Oli esikunnan vankina Hämeenkyrössä, ammuttiin Ikaalisten suojeluskunnan esikunnan toimesta. Julistettu kuolleeksi 1.1.1929. (OL).  

41. Ompelija Eliina Mäkelä s.18.6.1891 Ikaalisissa, kirjoilla Ikaalisissa. Murhattu Hämeenkyrössä 1918 (ss). Valokuva (i ja l). Rippikirjan sivulta (I 2446/10) löytyy Eliina Adolfina Mäkelä Vatulan Alasen torpasta Mäkelä. Ammuttiin Kyröskosken rintaman murtuessa Hämeenkyrön hautausmaan lähellä, yhdessä sulhasensa Toivo Rajalan (nro 42) kanssa (OL). Eliina Mäkelä (Harjula Elina) ammuttiin Kyröskoskella 31.3 vasten yöllä (OL). Mahdollisesti ammuttu Kurjenmäen viljamakasiinin seinää vasten sulhasensa kanssa. Jäljistä löytyi vielä luotien vaipan osia, lisäksi luodin jälkiä on vain noin kahden ammutun verran (SV).

42. Torpan poika Toivo Jalmari Rajala s.23.4.1891 Ikaalisten Wiljala (I2491/10). Ammuttu 31.3. Julistettu kuolleeksi 27.6.1939 (ss). Murhattiin yhdessä morsiamensa kanssa 31.3.1918. Kuolinilmoitus SSD 5.5.1919 nuorenparin murhasta, allekirjoituksella Severiina Rajala (OL). Pariskunta voisi olla nykyisen museon seinää vasten ammutut.

Tuokkolan riihi ympyröitynä ja viljamakasiini merkitty pisteellä.

43. Palstatilallisen tytär Eliina Matilda (Tilda) Koskinen s. 13.2.1886. Hämeenkyrön Uskelan Käenmäen Koskisen torpassa (H1579/11). Väinö Koskisen (nro 67) sisar. Kuolemantuomio 30.4.18 (ss). (KP). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena 30.4 (kl).  Aarne Mäkisen (s.1916) haastattelu 12.4.2008: Tilda Koskinen ammuttiin Keinumäen montulla, oli heittänyt liinan pois silmiltään ”ettekö kehtaa silmiin katsoa kun ampua meinaatte”, oli sitten ruvennut laulamaan. TL oli Veini Linnainmaan hautajaisissa 31.3 ja kertoo joukkohaudassa olleen naisen, jonkun Koskisen. Oli keittäjänä punakaartissa 10 päivää. Murhattiin 29.3. suojeluskunnan esikunnan toimesta (SDP). Päivämäärän täytyy olla maaliskuun lopussa SDP:n tilaston ja TL:n todistuksen mukaan, muiden lähteiden kohdalla kuukauden virhe. Kohtalo mainitaan Rinteen kirjeissä (MR). Tildan veljentytär, 1908 syntynyt Helena, lähetettiin ottamaan selvää Tildan kohtalosta, kun aikuiset eivät uskaltaneet liikkeelle. Ruumiita oli useassa kerroksessa, mutta Helena tunsi kasan alla olleen tätinsä tämän kauniista värikkäistä kengistä. (AL).

44. Palstatilallisen vaimo, pitokokki Eliina Linne (os. Tonttila), s. 16.4.4.1867 Wanajankylästä (H437/11)). Syntyisin Kierikkalan Tonttilasta. Vangittiin 29.3, kuolemantuomio 30.4.18 (ss). Eliinan mies oli Kyröskosken punakaartin päällikkö Kaarlo (s.12.12.1866). Hänet mestattiin Tampereella (nro 95). Ammuttiin kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena 29-30.4. (kl). TL kertoo olleensa Veini Linnainmaan hautajaisissa 31.3 ja tunnistaneensa joukkohaudassa Eliina Linnen. Eliina Koskinen (nro 43) ja Eliina Linne ammuttiin 29.3. (SDP). Päivämäärän täytyy olla maaliskuun lopussa SDP:n tilaston ja TL:n todistuksen mukaan, muiden lähteiden kohdalla kuukauden virhe.

Seurakunnan monttu, ns. Keinunmonttu.

45. Sekatyömies Taavetti Fabian Mäkelä (entinen Ristilä), s. 3.5.1875 Järvenkylä (H314/11). Sukunimi Mäkelä otettu käyttöön 1884 torpanvaihdon yhteydessä. Vangittiin 31.3., kuolemantuomio 1.4.1918 (ss), (KP). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl).

46. Maatyömies Iivari Johannes Kairinen (entinen Hellén) s.10.4.1879 Uskelassa (H837/80). Asui Myllymäenkylässä (H1570/11). Sukunimi Kairinen otettu noin 1881. Veli teloitettiin myös (nro 55). Vangittiin 26.3., mestattiin 1.4.1918 (ss). Ammuttu punaisena (kl).

47. Työmies Karl Edvart Lestander s.14.2.1881 Tenavskojessa Kuurinmaalla. Kirjoilla Pirkkalan Wiikissä (P1624/19). Teloitettu Hämeenkyrössä 2.4.1918 (ss).

48. Tehtaan työmies Armas Rafael Holmström s.16.5.1901 Dragsfjärdissä (D2103/1928). Kaatui Hämeenkyrössä 2.4.1918 (17v) (ss). Teloitettu, jos päivämäärä pitää paikkansa. Sanotaan kaatuneen Vilppulan luona (PT).

49. Renki Helmer Alexander Gustafsson s.9.3.1899 Dragsfjärdistä (D1.187/28). Kaatui 2.4.1918 Hämeenkyrössä (ss). Väitetään kaatuneen punaisten puolella (PT). Teloitettu, jos päivämäärä pitää paikkaansa.

50. Postimies Juho Tiinanpoika Wirtanen (entinen Sahramäki, entinen Lähdet) s.12.6.1869 Kankaanpään Vihteljärvi (K159/72). Sukunimi Wirtanen käyttöön 1902). Kirjoilla Hirvonkylässä (H178/sk). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl). Kuolemantuomio 7.4., väärä ilmianto (ss), (KP). Ammuttu väärän ilmiannon johdosta Lintolassa 7.4. (SDP). Samaan aikaan Lintolassa vankina ollut Emil Jokinen kertoi muistiinpanoissaan (s. 10), että Wirtanen ammuttiin yhdessä kolmen muun kuolemaan tuomitun miehen kanssa.

51. Telefonikeskuksen hoitaja Karoliina Wilhelmiina (Miina) Järvi os. Heiman s. 20.5.1870, Pappilan kylästä (H1090/11). Vangittiin 24.3., kuolemantuomio 7.- 8.4.18 välisenä yönä (HH). Kuolemantuomio -.4.1918 (ss, KP). Ammuttu kenttäoikeuden päätöksellä punaisena (kl). Miina Järven kuolemantuomiosta ja Järven perheen kohtalosta tarkemmin Asko Mielosen blogissa.

52. Seppä Taavetti Efrain Leppänen s. 25.4.1858 Ikaalinen, Tevaniemen Anttila (I2178/10). Murhattu Hämeenkyrössä 10.4.1918 (ss). Kerrotaan mestatuksi Hämeenkyrössä 30.3., ei virallista ilmoitusta (PT). Ei kuulunut punakaartiin, vangittu 7.4 Viljakkalassa. Pakeni valkoisia Kyröskoskelle, saatiin kiinni 7.4, sidottiin hevosen aisaan ja juoksutettiin, kunnes nääntyi (OL). 

53. Seppä Juho Nestor Lindström s. 30.1.1871 kirjoilla Mouhijärvellä (Seppälä). Mestattu Hämeenkyrössä 10.4.1918 (ss). Mouhijärven kl. Ammuttu ja haudattu Hämeenkyrössä (M II:411).

54. Kansakoulunopettaja Juho Rajavaara s. 24.12.1884 Jaakkiman Oppola (Ja II 357/90) nimellä Kiiski, kirjoilla Viljakkalassa. Mestattu 12.4.1918 Hämeenkyrössä vietäessä Viljakkalasta Ikaalisiin (ss). ”Mannin ahteessa” oli muistitietojen mukaan ollut kaksi muistopatsasta. Toinen oli punaisten ampuman Taavetti Harvian ja toinen Juho Rajavaaran muistoksi pystytetty. On mahdollista, että Rajavaara ammuttiin kostoksi samalla paikalla, jossa punaiset ampuivat Harvian. Rajavaaraa kuulusteltiin Kyröskoskelle. Sen jälkeen opettajaa oltiin viemässä Kyröskoskelta Ikaalisiin ja hänet ammuttiin alkumatkasta (TL s. 36). Rajavaaran ampumista on arveltu myös kostoksi ikaalislainen kansakoulunopettaja Anton Kallioniemen teloituksesta, joka tapahtui 28.2.1918.

Juho Rajavaara

55. Posteljooni Isak Oskari Wilhonpoika Kairinen s. 28.5.1886 Uskela (H1570/11). Vangittiin 24.3., kuolemantuomio 15.4.18 (ss, KP). Aiemman Iivari Kairisen veli (no 46). Ammuttu kenttäoikeuden päätöksellä punaisena (kl).

56. Puuseppä Juho Ismael (Tuomas) Koskinen s. 21.9.1858, kirjoilla Mouhijärvellä. Mestattu 20.4.1918 Hämeenkyrössä (ss). Mouhijärven kl. Ammuttu ja haudattu Hämeenkyrössä (MII:365).

57. Työmies Väinö Johannes Kortesluoma s. 20.7.1895 Ikaalisissa (Heittolan Viljakka (I144/10). Murhattu. 4.1918 Hämeenkyrössä (ss). Murhattu 20.4.1918 Lintolassa (OL). Kuolinilmoitus Uusi Aika 23.10.1919. Julistettu kuolleeksi 22.12.1986, kuolinpäivä 1.1.1986 (TT).

58. Suutari Maurits Hellman s. 2.8.1854 Mahnala 63v (H844/11). Punaisten johtaja (PT). Vangittiin 27.3., kuolemantuomio 4.1918 (kl) (ss). Murhattu Hämeenkyrössä 27-30.3. välisenä aikana (SDP). Kansan Sana -lehden mukaan (14.5.1919) Maurits Hellman, Wäinö Suojanen ja joku kolmas teloitettiin Revonniemen lahden jäälle 27.3.1918. Suojasen (nro 62) osalta tämä ei voi pitää paikkaansa, tuskin Hellmaninkaan. Uutisessa lienee sekoitettu miehet aiemmin mainittujen (nrot 27-29) tapaukseen.

Kenttäoikeuden Pohjankaalla ammuttamat 11.4.1918. Ampuminen tapahtui nimismies Väinö Nyströmin ja hänen poikansa Laurin hautauksen aikaan. Paikkaa on kutsuttu myös Osaran pehkusuuliksi, ja sen sijainti on Osaran suokappale 108-424-1-18 Vesajärven tiellä noin 550 metriä Hirvolantien risteyksestä Vesajärvelle päin (noin Vesajärventie 680).  Pekka Osara kertoi TE:lle Palviportilla tietonsa tapauksesta samana päivänä, jona kuoli. Osara kertoi, että hänen isänsä oli vanhempiensa mukana matkalla nimismies Nyströmin hautajaisiin ja vastaan kävelytettiin kymmentä punikkia valkoisten sotilaiden saattamana. Kun he palasivat hautajaisista, oli tien vieressä 9 ruumista. Tarkoituksena oli ampua kostoksi aina yksi punikki, kun kirkonkello lyö. Työ teetettiin tuolla yhdellä miehellä, joka sai pitää henkensä. Kenttäoikeuden tuomarit tässä vaiheessa: puheenjohtajana varatuomari Brynolf Kyrklund ja jäseninä Johannes Heinemann, Jeremias (Miisu) Tuokkola ja Gotthelm Klenberg. Kertomus kuulostaa epäuskottavalta siltä osin, että joku punavangeista olisi pakotettu ampumaan. TL kertoo muistelmissaan (s. 35), että Kraakka-Virtaseksi nimitetty ikaalislainen kerskui olleensa teloittamassa kahdeksaa miestä. Kraakka-Virtanen oli ampunut punaisten nimismiehenä toimineen Kaarlo Leivon (nro 60). Myös SDP:n tilaston mukaan yksi ampujista oli ns. Kraakka-Virtanen Osaran pehkusuulilla. Ruumiit kyseiseltä pehkusuulilta vietiin Ikaalisten joukkohautaan. Kraakka sai nimensä kulkiessaan Kyröskoskella; akat heittivät ikkunasta jätevettä ja matkivat korppia, kraak-kraak. Ikaalislainen Taavetti Virtanen ampui teloitettavia punaisia Hämeenkyrön ja Ikaalisten suojeluskuntien suorittamaa maksua vastaan. Hän kerskui Toivo Lahtiselle 12.4. ampuneensa 37 ihmistä (TL, s. 35). Miehestä käytettiin erityisesti Ikaalisissa nimitystä Peto-Virtanen. Kenttäoikeuksien toiminnasta tarkemmin täällä.

Kuvat teoksesta Isänmaan parhaaksi II.

59. Suutari Frans Vihtori Favorin s. 8.8.1866 Ikaalisissa (I 118/66), kirjoilla Ikaalisissa. Mestattu 11.4.1918 (i ja l) sekä (ss). Vangittu Tampereella, teloitettu Osaran pehkusuulilla Vaivialla, haudattu Ikaalisiin. Osaston päällikkö (vastaa ryhmänjohtajaa) (OL).

60. Sähkökeskuksen hoitaja Kaarle Vihtori Eerikinpoika Leivo Kyröskoskelta s. 4.3.1883 Anjalan Ummeljoen käsityöläisperheeseen (A274/83). Punainen nimismies, mestattu 11.4.1918 (ss). Punaisena ammuttu (kl), (KP). Ammuttu Hämeenkyrössä 11.4. Pohjois-Satakunnan kenttäoikeuden langettamalla tuomiolla. Yhtenä ampujana ”Kraakka-Virtanen” (SDP). Myös Leivon kuolinilmoituksessa päivämäärä on 11.4.

61. Renki Lauri Vihtori Niemi s.12.12.1895 Kalkunmäen kylästä. Vangittiin 9.4, kuolemantuomio 11.4.1918 (ss). Vielä 1912 perhe asui Raipalassa (H1451/11). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena (kl).

62. Sähkökoneen käyttäjä Wäinö Waldemar Suojanen s. 3.8.1884 Ikaalisten kauppalanvalurin pojaksi (H598/11), kirjoilla Hämeenkyrössä. Vangittiin 8.4., kuolemantuomio 11.4.1918 (ss), (kl) ja (KP). Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena. Punaisen vallankumoustuomioistuimen jäsen (ss). Perhe asui v.1918 Kyröskosken harjussa. Isä kuoli samana vuonna tämän jälkeen luonnollisesti.

Väinö Suojanen

63. Torppari Wilhelm Evert Nieminen-Kuokkala (entinen Nieminen, entinen Kulmala) s. 30.3.1886. Muutti 26.4.1895 Tampereelle, paluumuuttanut Pappilankylään Kuokkalan torppaan (H1105/sk). Sukunimi Nieminen-Kuokkala otettu käyttöön Tampereelta palattua 1911 jälkeen. - Vangittu 9.4, mestattu Pohjankankaalla 12.4 (ss). Ammuttu Pohjankankaalla punaisena 12.4 (kl). TL kertoo muistelmissaan (s. 36), että Nieminen-Kuokkala olisi ammuttu samalla kertaa kuin kansakoulunopettaja Juho Rajavaara (nro 54).

64. Työmies Erkki Johannes Vähäsilta s. 10.8.1894 Ikaalisista (I329/10). Mestattu pehkusuulilla Vaivialla 17.4.1918 Hämeenkyrössä (ss) sekä (i ja l). Vangittu Tampereella, teloitettu Hämeenkyrön suojeluskunnan toimesta (OL). Mikäli ammuttu Osaran pehkusuulilla on ampumispäivä 11.4.1918.

65. Nikolai Savisto s. 5.12.1895 Ikaalinen, pappilan torppa Savisto (I386/10). Mestattu 18.4.1918 Hämeenkyrö Osara (ss) (PT). Mainitaan sotasurmissa mestatuksi Ikaalisissa, koska Osara kuului tuolloin Ikaalisiin. Murhattu Hämeenkyrössä (i ja l)). Vangittu Tampereella, teloitettiin Osaran pehkusuulilla 18.4.1918, ruumis joukkohautaan (OL). Mikäli ammuttu Osaran pehkusuulilla on ampumispäivä 11.4.1918.

66. Työmies Matias Väinö Koskinen s. 29.7.1889 Ikaalinen (I1511/10). Mestattu ?. 4.1918 Hämeenkyrössä (ss). Vangittu Hämeenkyrössä (Kyröskoskella), teloitettu Osaran pehkusuulilla Vaiviassa, mikä tarkoittaisi 11.4. OL mainitsee, että ammuttu Hämeenkyrön suojeluskunnan esikunnan toimesta 26.4. Tämä on epätodennäköistä, koska tuolloin ei ollut muita teloituksia Hämeenkyrössä.

67. Kirvesmies Väinö Johannes Koskinen s.19.6.1895 Hämeenkyrön Uskelan Käenmäen Koskisen torpassa (H1579/11). Elina Koskisen (nro 43) veli. Vangittu 9.4., kuolemantuomio 10.5. (ss).  Ammuttu kenttäoikeuden tuomitsemana punaisena 10.5. (kl). Mainitaan ammutuksi Rinteen kirjeissä (MR). SDP:n tilaston mukaan Koskinen ammuttiin jo 11.4. Tämä vaikuttaa todennäköiseltä, sillä 10.5. ei Hämeenkyrössä teloitettu muita vankeja. Yksittäisen vangin teloitus tuntuu epätodennäköiseltä.

Pohjankankaan teloituspaikka

Huhtikuulla ammutut, joilla ei tarkkaa päivämäärää, mutta todennäköisesti Hämeenkyrössä ammuttu

68. Työmies Kalle Oskari Maununpoika Nieminen s. 28.7.1877 Pirkkalasta. Ammuttu Hämeenkyrössä ?.4.1918 (ss).

Näyttää siltä, ettei Hämeenkyrössä pantu toimeen teloituksia 11.4. jälkeen ennen toukokuuta. Varatuomari Brynolf Kyrklund, Johannes Heinemann, Jeremias Tuokkola ja Gotthelm Klenbergin muodostama tuomioistuin ei nähtävästi kokoontunut ehkä 9.4. jälkeen. Muistitiedoissa on viitteitä huhtikuun loppupuolella tapahtuneista teloituksista, mutta tiedot ovat epämääräisiä. Hautausmaan punaisten joukkohautaan tuskin haudattiin ketään 10.4. jälkeen. Jos teloituksia on tapahtunut, on ruumiit haudattu muualle.

Eversti Ernst Linder perusti 26.4.1918 antamallaan päiväkäskyllä Satakunnan rintamaoikeuden. Se toimi kolmena osastona, jotka kiersivät paikkakunnalta toiselle pitämässä istuntoja. Karkku, Siuro, Mouhijärvi, Hämeenkyrö ja Ikaalinen kuuluivat hovioikeuden auskultantti Oskar Mattlarin ja lainopin ylioppilas Herman Hautasen toimialueeseen. Rintamaoikeuden maallikkojäsenenä toimi Hämeenkyrössä J.V.  Tuokkola ja Ikaalisissa Antero Selänne. Lisäksi tuomioistuimeen kuului kullallakin paikkakunnalla viisi maallikkojäsentä. Heidän nimensä eivät ole Hämeenkyrön osalta tiedossa. Tuomioistuimen jäsenistä ainakin Hautanen siirtyi jo vapunpäivänä Hämeenkyröön. Seuraavat punavangit (no 70 – 79) ammuttiin nähtävästi tämän tuomioistuimen päätöksellä. Hämeenkyröläiset teloitetut vietiin joko Poriin päin ammuttaviksi tai sitten heitä ammuttiin Lintolan vieressä Unholan takana olleen mutakuopan reunalla. Lähteiden valossa on mahdollista, että molempia tapoja käytettiin. Ikaalislaiset tuomitut (80 – 86) jätettiin taas Ikaalisten Suojeluskunnan ammuttaviksi. Kenttäoikeuksien toiminnasta tarkemmin täällä.

Anshelm Aaltonen

Lintolan teloituspaikan arvioitu sijainti.

69. Tehtaalainen Anshelm Miinanpoika Aaltonen s.15.6.1887 Kyröskoskelta. Vapautui 10.5. Toijalan vankileiriltä (ss). Ammuttu punakaartilaispäällikkönä 20.5. (kl). Murhattu Porissa paikallisen esikunnan toimesta (SDP). Aaltonen oli toiminut punaisten ylipäällikkönä Kyröskoskella. Muistitietojen mukaan Aaltonen tuotiin Porista Hämeenkyröön, jolla matkalla hänet viimeksi nähty neljän muun kanssa laitettaessa Siurossa laivaan. Aaltosen puoliso Martta kävi kysymässä miestään Jalmari Raipalalta: ”Se on Siurossa tervaamassa sillanpalkkeja”. Hammarenin tehtaan isännöitsijä Rafael Fraser olisi kertomuksen mukaan pyytänyt viisi nimettyä miestä lähetettäväksi vankileiriltä Hämeenkyröön, koska tehdas tarvitsi heidät töihin. Sitten heidät ammuttiin. (AL). Jos muistitieto pitää paikkansa, olisi neljä muuta ammuttua seuraavien joukossa. Muistikuviaan kapinasta 1919 kirjoittaneen Emil Jokisen mukaan (s. 35) Aaltonen ammuttiin kesäkuussa Tyrväällä täältä sinne sitä varten kuljetettuna. Anselmi Aaltonen oli Parkanon Paroonina tunnetun Gustaf Wreden avioton poika (P903/10), muuttaa 1905 Jalasjärvelle. Parkanon Paroonin suhteesta poikaansa PP, s. 128. Aaltosesta tarkemmin Asko Mielosen blogissa.

70. Työmies Engelbert Männistö (entinen Lenkola) s.18.1.1895 Hämeenkyrössä Lemmakkalankylän Lenkolassa (H739/11). Sukunimi Männistö käyttöön 1911 jälkeen. Vangittiin 6.4., murhattu 13.5.1918 ei paikkakuntaa (ss). Arvellaan tulleen ammutuksi 13.5 (PT). Wiety Hämeenkyrön vankilasta 13.5. – 18 Siuro-Porin radalle. Murhattu Radan varrella tai Porissa (SDP).

71. Palstatilallinen Kalle Evert Rajala-Kalliomäki (entinen Rajala) s. 24.1.1878 Hämeenkyrön Sasista. (H1316/sk). Lisänimi Kalliomäki tullut 1911 jälkeen. Ammuttu Porissa punaisena (kl). Mestattu Porissa 5.1918 (ss). Porissa ammuttu pahana kiihoittajana (PT). Wiety Hämeenkyrön vankilasta 13.5. – 18 Siuro-Porin radalle. Murhattu Radan varrella tai Porissa (SDP).

72. Itsellinen Kalle Johannes Lindgrén s.5.9.1895 Hämeenkyrössä. Löytyy Sasista seppä Lindgrinin poika (H1287/11). Ammuttu Porissa punaisena 14.5 (kl). Vangittu 6.4.1918 Tampereella, mestattu Porissa 14.5. (ss). Wiety Hämeenkyrön vankilasta 13.5. – 18 Siuro-Porin radalle. Murhattu Radan varrella tai Porissa (SDP).

73. Työmies Evertti Vilhelm Lähteenmäki s. 29.11.1893 Hämeenkyrössä. Mahnalan Isokauppilan Lähteenmäki torppa (H796/11). Luultavasti ammuttu (PT). Wiety Hämeenkyrön vankilasta 13.5. – 18 Siuro-Porin radalle. Murhattu Radan varrella tai Porissa (SDP). Myös veli Juho (nro 173) kuoli vankileirillä.

74. Työmies Urho Donatus Wirta s. 4.8.1888 Sippolassa (Suoniemellä, kertoo ss virheellisesti), kirjoilla Pirkkalassa. Liittyi Rokkakosken kaartiin 15.2.1918, vangittiin Hämeenkyrössä huhtikuun keskivaiheilla. Wiety Hämeenkyrön vankilasta 13.5. – 18 Siuro-Porin radalle. Murhattu Radan varrella tai Porissa (SDP).

75. Itsellinen Emil Konstantin Haapanen s.21.5.1889 Hämeenkyrössä. Ammuttu Porissa punaisena 14.5. (kl). Löytyy Kostulan kylän Hannun talon Mäkipään torppa, muuttunut Haapasen mäkituvaksi (H501/11). Sekatyömies Emil Haapanen mestattiin Porissa 14.5.18 (ss). Ammuttiin 13 toukok. 1918 Porissa Hämeenkyrön kenttäoikeuden määräyksestä (SDP). Muistikuviaan kapinasta 1919 kirjoittaneen Emil Jokisen mukaan (s. 35) Aaltonen ammuttiin Tyrväällä kuten Anshelm Aaltonen (nro 69).

76. Torpanpoika Wiljo Paavali Alanko s.13.1.1899 Hämeenkyrössä. Punaisten osastonpäällikkö. Ammuttu Porissa punaisena 14.5. (kl). Löytyy Räystön kylän Alangon torpasta (H1214/11). Vangittu Kangasalalla 5.5. ja torppari Alanko mestattiin Porissa 14.5.18 (ss). Ammuttu Porissa 14.5. -18 Hämeenkyrön kenttäoikeuden tuomion nojalla (SDP).

77. Työmies Matti Albinus Rikala s. 28.2.1881 Ylöjärvellä (Y255/09), kirjoilla Hämeenkyrössä. Nro 78:n veli. Muutti 21.9.1917 Tampereelle, jonne ei tullut, vaikka Tampereen ja Hämeenkyrön rippikirjoissa on merkintä muutosta (TT). Kuolinilmoitus SSD 13.6.1919: Vietiin Hämeenkyröstä 13.5.1918 ampumapaikka tuntematon. Murhattu Kiikassa 1918 (ss). Murhattiin Hämeenkyrön esikunnan määräyksestä Kiikassa, viety H:kyröstä (SDP). Ammuttiin Kiikan hautausmaalla 8.-9.5. välisenä yönä, muistitiedon mukaan teloitusta johti jääkärivääpeli Ville Kakko (HH).

78. Työmies Vihtori Emanuel Rikala s. 23.3.1887 Ylöjärvellä, nro 77:n veli. Veljekset olivat kotoisin Mutalan Heikkilän Rilalan torpasta. Kuolinilmoitus SSD 13.6.1919: Vietiin Hämeenkyröstä 13.5.1918 ampumapaikka tuntematon. Vangittu 10.4, murhattu Kiikassa 1918 (ss). Murhattu Hämeenkyrön esikunnan määräyksestä Kiikassa, viety H:kyröstä (SDP). Ammuttiin Kiikan hautausmaalla 8.-9.5. välisenä yönä, muistitiedon mukaan teloitusta johti jääkärivääpeli Ville Kakko (HH). Julistettu kuolleeksi 22.8.1938, kuolinpäivä 1.1.1922 (TT).

Seuraavat nähtävästi Lintolassa tuomitut olivat kirjoilla Ikaalisissa tai Jämijärvellä.

79. Konstantin Alexius Salonen s. 26.4.1875 (ss:n mukaan 13.5.) Ikaalisista. Talollisen veli, muuttaa Amerikkaan 5.11.1902. Syntyneissä toinen nimi Matias, mutta rippikirjassa Aleksis (I2529/10). Ammuttu Hämeenkyrössä (ss). Murhattu Hämeenkyrössä (i ja l). Ammuttiin sotaoikeuden tuomiolla (OL). Sotilasarvo punakaartissa osaston päällikkö. Kuolinilmoitus SSD 6.6.1919: Vietiin Hämeenkyrön sotavankileiristä Poriin päin 13.5.1918, ja murhattiin sillä matkalla.

80. Työmies Otto Vilho Salonen s. 30.3.1897 Ikaalinen Riitiala Salosen torppa (I1881/10). Iivari Artturi Salosen veli (nro 4). Mestattu ? (PT). Vangittu 6.4., murhattu 14.5 (ss). Tuotu punavankina Tampereelta Hämeenkyröön. Mestattiin vietäessä Kankaanpään kautta Poriin (OL). Kuolinilmoitus uusi Aika 23.10.1919: Ammuttiin toukokuussa, ampumispaikka tuntematon. Julistettu kuolleeksi 15.11.1940, kuolinpäivä 1.1.1929 (TT).

81. Työmies Frans Arvid Mäkelä s.5.3.1884 Jämijärven Ylipeijarin Juhalan torpasta (J269/99). Murhattu 1918 (ss). Arvellaan mestatuksi (PT). Ikaalisten ja Luhalahden punaisten esikuntapäällikkö, ammuttiin Hämeenkyrössä 5.1918 (OL).

82. Mäkitupalainen Henrik August Ristilä s.13.2.1866 Ikaalinen Luhalahden Köntin pojaksi toisesta avioliitosta, muuttaa 1882 Poriin. Vangittu huhtikuussa, murhattu 17.5.1918 (ss). Ollut vankina Hämeenkyrössä mutta sitte sieltä hävinnyt (PT). Vangittu Hämeenkyrössä, ammuttu 12.5.1918, julistettu kuolleeksi 1.1.1929 (OL)

83. Työmies Kaarle Matias Matip. Haapanen s.7.3.1893 Ikaalinen. Ollut vankina Hämeenkyrön Lintolassa jossa luullaan mestatuksi toukok. 1918 (PT). Vangittu 5.4.1918 ja murhattu 13.5.1918 (ss). Veljekset Kaarle, Taavetti (nro 86) ja Väinö Haapanen (nro 85) olivat Isoröyhion Hakalan talon palstatilallisen poikia(I439/10). Perhe muutti sinne 1899 Osarasta (kuului silloin Ikaalisiin). Veljekset antautuivat Tampereella 6.4 josta tuotiin Hämeenkyröön ja edelleen Kankaanpäähän, josta matkalla Poriin ammuttiin 13.4.18 itse kaivamiinsa hautoihin (OL). Veljesten kuolinilmoitus SSD 6.6.1919: Hämeenkyrön sotavankilasta Poriin päin vietäessä murhattiin matkalla 13.5.1918.

84. Edellisen veli työmies Väinö Nikolai Matinp. Haapanen s.15.2.1896 Ikaalinen (I439/10). Vangittu 5.4, murhattu 13.5 ei paikkakuntaa (ss). Ollut vankina Hämeenkyrön Lintulassa (po. Lintolassa), jossa luullaan mestatuksi toukok.1918 (PT). Veljekset Kaarle, Taavetti ja Väinö Haapanen antautuneet Tampereella 6.4 josta tuotiin Hämeenkyröön ja edelleen Kankaanpäähän, josta matkalla Poriin ammuttiin 13.4.18 itse kaivamiinsa hautoihin (OL).

85. Osaston päällikkö palstatilallisen poika Taavetti Edvard Haapanen s.25.4.1886 Ikaalisista(I439/10). Ollut vankina Hämeenkyrön Lintulassa (po. Lintolassa) jossa luullaan mestatuksi Toukok. 1918 (PT). Vangittu 5.4.1918 ja murhattu 13.5.1918 (ss). Veljekset Kaarle, Taavetti ja Väinö Haapanen antautuneet Tampereella 6.4., josta tuotiin Hämeenkyröön ja edelleen Kankaanpäähän, josta matkalla Poriin ammuttiin 13.4.18 itse kaivamiinsa hautoihin (OL).

86. Taavetti Vihtori Palmroos, s. 26.11.1885 Ikaalinen Heittolan kylä (I150/10) (ei ss). Ammuttu matkalla Ikaalisista Poriin 14.5.1918 (OL). Kuolinilmoitus Uusi Aika 23.10.1919:  Ammuttiin toukokuulla. Julistettu kuolleeksi 15.11.1940, kuolinpäivä 1.1.1929 (TT).

II Muualla teloitetut hämeenkyröläiset

87. Suutari Frans Vihtori Hakala s. 1.8.1893 Suoniemellä. Vanhemmat kotoisin Harjavallasta, asuvat Laitilan Hakalan torpassa 1918 (H673/11). Vangittu 30.4., mestattu Hämeenlinnan vankileirillä 7.5.1918 (ss). Vaimo Aino Emilia Hakala 10.5.1889 oli myös vankileirillä ja raskaana.

88. Sekatyömies Kustaa Oskarinpoika Kauppinen s. 21.4.1897 Orivedellä, rippikirjassa Uskelan kylän Heiskalla (H611/11). Joutui vangiksi Vilppulassa 20.3. murhattiin heti (SDP). Ammuttu punaisena 30.3. Kokkolassa (kl). Arvellaan kuolleen Kokkolassa (PT).

89. Kalle Anshelm Kukkola s. 20.10.1889 Heinijärven Hillun Kukkolan torppa (H103/11). Murhattu Hausjärvellä 1918 (ss, SDP). Sikäli kun omaiset ovat saaneet tietää huhuna ovat saksalaiset ampuneet hänen Riihimäellä (SDP).

90. Tehtaalainen Vihtori Iivari Efraiminpoika Kuokkala s.29.10.1882 Pappilan Kuokkalan torppa (H1104/11), arvottu n:o 17 asepalvelukseen. Asuu itsellisenä perheineen Kostulan Hannulla (H497/11) vuodesta 1907. Murhattu Hollolassa 1918. (ss, SDP).

91. Sekatyömies Juho Nikodemus Laaksonen (entinen Sillanpää), s. 2.6.1898. Rippikirjassa nahkuri Uskelan kylässä (H1628/11). Ammuttu ja haudattu Viipurissa 6.5.1918 (ss, PT).

92. Renki Toivo Amandanpoika Lehto (entinen Nikkola),. 30.8.1894 Viljakkalassa. Kasvattina Lehtomäellä (Osara) (V442/14), muuttaa 1915 Hämeenkyröön. Vangittu 26.3.1918 (SDP). Ammuttu ja haudattu Pirkkalassa 13.4.1918 (ss, PT).

93. Työmies Wiljo Paavali Miinanpoika Lehto s. 5.12.1894. Sasin kylästä s.1318/1918 (kl). Tampereella Pyynikin metsään valkokaartilaisten murhaama. Heti vangitsemisen jälkeen. (SDP). Tämä henkilö on merkitty Sotasurmasampoon virheellisesti kahteen kertaan, myös nimellä Wiljo Paavali Rosendal. Sukunimi aluksi Rosendal, vaihtuu isäpuolen mukaan nimeksi Lehto rippikirjassa 1907 (H1318/11). Nro 112:n veli. Ks. Sotasurmasampo https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_29580/table ja https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_12076/table

94. Puuseppä Kalle Salomon Linna s. 8.6.1899 Tuokkolan kylän Linnan torppa (H1402/11). Vangittu huhtikuun lopulla, ammuttu Lammin kirkolla (SDP). Kaatunut huhtikuussa 1918 (PT).

95. Palstatilallinen Kaarlo Linne (entinen Malmberg), s. 12.12.1866 Kierikkalan Pylsy (H437/11). Sukunimi Linne otettu käyttöön noin 1887. Hämeenkyrön punakaartin päällikkö. Mestattu Tampereella, kuolinaika 12-15.4.1918 (ss, PT). Vaimo Eliina ammuttiin Hämeenkyrössä (nro 44) ja poika Verner (nro 119) kaatui Ikaalisissa.

96. Räätäli Kaarlo Aamos Metsäpuro (entinen Saxbäck) s. 30.3.1887 Tyrvään Roismalassa (T124/92). Kirjoilla Hämeenkyrössä, asui1918 Uskelan kylässä (s.1605). Sukunimi Metsäpuro otettu käyttöön 1902 jälkeen. Punaisten johtajia, kuollut vankileirillä Hämeenlinnassa 21.5.1918. Ammuttu Hämeenlinnassa (kl). Toimi punakaartin esikunnassa, ammuttu Hämeenlinnassa 21/5 tutkimatta ja tuomitsematta, kenttäoikeuden toimesta (SDP). Rinteen kirjeet mainitsee ammutuksi, mutta ei kerro paikkaa (MR).

97. Työmies Vilho Anselm Märri s. 21.4.1891 Tuokkola kylän Märrin torppa (H1404/11). Vangittu toukokuussa Lahden vaiheilla. Saksalaiset murhasi vankina. (SDP). Viimeksi ollut Lahdessa (PT). Kalle August Märrin (nro 292) veli.

98. Sekatyömies Matti Paavali Palmgrén s.12.4.1895, Pyöröniemen Mikkolassa renkinä (H1191/11). Ammuttu Kotkassa 26.4.1918. (ss). Veli numeroille 309 ja 310.

99. Työmies Frans Anshelm Taavetinpoika Peltonen s. 25.7.1898, Jumesniemen Kärjen Peltoniemen torppa, nimi vaihtuu Peltonen (H223/11). Vangittu 6.4. Suoniemellä. Ammuttu ja haudattu 12.4.1918 Pirkkalassa. (ss). Siuron asemalle muodostettiin 30.3. jonkinlainen tuomioistuin, joka määräsi kuolemantuomion Peltoselle nimismies Väinö Nyströmin ja hänen poikansa Laurin murhasta (HH). Nro 100:n veli.

100. Työmies Vihtori Jalmari Peltonen s.18.5.1894, Jumesniemen Kärjen Peltoniemen torppa, nimi vaihtuu Peltonen (H223/11). Vihtori muuttaa 1911 sivulle 227 Honkalaan rengiksi. Vangittu 6.4. Suoniemellä. Ammuttu ja haudattu 12.4.1918 Pirkkalassa. (ss). Siuron asemalle muodostettiin 30.3. jonkinlainen tuomioistuin, joka määräsi kuolemantuomion Peltoselle. Nro 99:n veli.

101. Kauppamatkustaja Wäinö Wilhelm Ritamäki s. 18.3.1894. Isä kauppias Järvenkylässä ja Wäinö käynyt kansakoulun (H283/11). Ammuttu Tyrväällä 27.4. (ss). Ammuttu Tyrväällä Horraanhaassa (PT). Ammuttu Tyrväällä Tarminkylässä 27/4 18 kello viisi aamulla alasti ryöstettynä (SDP). Yksityishauta Tottijärvellä 5.5.1918 (H287/18).

102. Tehtaalainen Otto Viljam Salonen s. 28.10.1897 Mouhijärvellä. Muuttaa Häijäästä Hämeenkyröön 11.11.1910 (M157/11). Tokoisten kylä s.1389. Ammuttu Pirkkalan Epilässä 2.4.1918. (ss). Haudattu Pirkkalassa kl/1918.

103. Koneenhoitaja Wilho Erhard Wilhonpoika Tapio (entinen Hellström) s. 8.1.1898 Kyröskoskella (H574/11), sukunimi Tapio otettu käyttöön 1902 jälkeen. Nro 107:n veli. Kirjoilla Hämeenkyrössä, asuinkunta Leppävirta. Vangittu 21.2.1918. Ammuttu Varkaudessa kenttäoikeuden päätöksestä 4.3.1918 (ss). Haudattu Leppävirran Luttilan kylän hautausmaalle (kl).

Janakkalassa teloitetut (ss:n mukaan, katso selvitystä Janakkalan tapahtumista kaatuneiden punakaartilaisten kohdalta etempänä tapaukset 156-188)

104. Sekatyömies Johannes Arvid Ahola, s. 20.5.1890 Hämeenkyrössä Pyöräniemessä, siirtyy Kuotilan kylään. (H552/11). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP). Paennut ja sille tielle jäänyt (PT).

105. Torppari Kalle Jalmari Pauliinanpoika Hakala, s.7.7.1887 Hämeenkyrössä. Palonkylän Makkaruksella renkinä (H1032/11). Janakkalassa huhtikuun joukkoteloituksessa saksalaiset murhasi (SDP). Kuolinaika 26.4.1918 (kl). Arvellaan kaatuneen Janakkalassa (PT).

106. Työmies Kalle Hendiksson, s. 1900. Joukkoteloituksessa Janakkalassa murhattiin huhtik. saksalaiset murhasi (SDP).

107. Sahan työmies Eero Ilmari Jokinen, s. 28.3.1900 Tampere. Muuttokirja 25.2.1917 Hämeenkyröön, tulee Haapakosken sahalta. Janakkalassa huhtikuun joukkoteloituksessa saksalaiset murhasi (SDP). Kuolinaika 26.4., arvellaan kaatuneen Janakkalassa (PT).

108. Työmies Kalle Jaakko Koivisto, s. 25.7.1886 Muotialassa (H692/90). Janakkalassa huhtik joukkoteloituksessa saksalaiset murhasi. Arvellaan kaatuneen Janakkalassa (PT).

109. Sekatyömies Jalmari Nikodemus Lahtinen, s. 2.6.1898 Tuokkola Frigård Lahtisen mäkitupa (H1410/11). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP). Janakkalassa viimeksi tavattu (PT).

110. Torpparin poika Einar Malakias Lammi (entinen Välimäki), s. 22.6.1895 Sasin Wanhatalo (H1288/11). Sukunimi Lammi otettu käyttöön noin 1907. Syntyneissä Einar Adolf, mutta 1911 rippikirjassa nimi vaihtunut Einar Malakias. Janakkalassa huhtikuun joukkoteloituksessa saksalaiset murhasi (SDP). Julistettu kuolleeksi 1.1.1029.

111. Torpan poika Nestori Gabinus Laurila, 19.2.1894. Mahnala (H904/11). Saksalaiset ampuneet Janakkalassa huhtik 1918 (SDP).  Kuolinaika 26.4.? Arvellaan kaatuneen Janakkalassa. (PT).

112. Työmies Toivo Matias Miinanpoika Lehto, s. 18.4.1902. Sasin kylä Alakerttula Lehdon mäkitupa (H1318/11). Saksalaiset ampuneet Janakkalassa huhtik 1918 (SDP). Janakkalassa viimeksi nähty (PT), kuolleeksi julistaminen välip. 23.3.1939 ptk 16.2.1939 (TT, ss). Tämä henkilö on merkitty Sotasurmasampoon virheellisesti kahteen kertaan, myös nimellä Toivo Matias Rosendahl. Sukunimi aluksi Rosendal/Rosendahl, vaihtuu isäpuolen kautta nimeksi Lehto rippikirjassa 1907 (rk s.1318/11). Nro 93:n veli. Ks. Sotasurmasampo https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_bk973/table ja https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_12128/table

113. Muonarenki Wihtori Erland Mäkinen (entinen Kivelä, entinen Nygård) s. 11.2.1878. Räystön kylä (H1209/11).  Ottaa sukunimen Mäkinen 1899. Murhattu Janakkalassa joukkotelotuksessa huhtikuussa 1918 (SDP).  Karkussa viimeksi nähty (PT).

114. Työmies Kalle Artturi Peltonen (entinen Lindgrén) s. 25.1.1901. Sarkkilan Huissin mäkitupa (H1253/11). Sukunimi Peltonen otettu käyttöön 1902 jälkeen. Saksalaiset ampuneet Janakkalassa huhtik 1918 (SDP). Viimeksi nähty Janakkalassa (PT).

115. Työmies Johannes Waldemar Mantanpoika Rajala, s. 28.7.1887 Tampere. Äiti syntyisin Hämeenkyröstä (T.VII668/07) ja todennäköisesti paluumuuttaja. Janakkalassa huhtikuun joukkoteloituksessa saksalaiset murhasi (SDP). Arvellaan kaatuneen Janakkalassa (PT). Välipäätös kuolleeksi julistamisesta 1.12.1939 (TT).

116. Sekatyömies Kustaa Anselm Saarinen (entinen Saari) s. 21.4.1884. Kalkunmäen Saaren torpasta Kyröspohjaan ja ottaa nimen Saarinen 1902 jälkeen. (H632/11). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP). Hukkunut Janakkalassa (PT). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (välipäätös 23.3.1939 ptk 16.2.1939) (TT). Hämeenkyröläinen työmies Frans Iivari Saari kertoi 25.2.1938 ”olleensa veljensä Kustaa Anselm Saarisen seurassa, jossa joukossa oli noin 40 Hämeenkyröläistä, jotka kaikki joutuivat Janakkalan pitäjässä erääseen juoksuhautaan ja Saksalaisten hyökkäyksen kohteeksi ja kaatuivat. Kertojan onnistui vähän ennen hyökkäystä päästä pois juoksuhaudasta ja pelastua”. (TT 2004, s. 39.)

117. Työmies Juho Topias Ylinen, s. 3.8.1894. Sasin Alakerttulan mäkitupa Ylinen (H1318/11). Saksalaiset ampuneet Janakkalassa huhtik 1918 (SDP). Janakkalassa nähty viimeksi (PT).

III Kaatuneet hämeenkyröläiset

118. Torppari Ananias Maurits Koivuniemi (entinen Kukkola), 17.11.1893. Mahnala Nikkilän Koivuniemi (H896/11). Sukunimi Koivuniemi otettu käyttöön 1894. Rokkakosken punakaartiin kuulunut Koivuniemi haavoittui rintamalla Laviassa ja kuoli Tampereen sairaalassa 15.2.1918 (ss, SDP).

Punaiset miehittivät Ikaalisten Kallionkielen kylän 23.2.1918. Kylässä kaatui yksi punakaartilainen.

119. Palstatilallisen poika Kalle Verner Kallenpoika Linne, s. 7.10.1898 Hämeenkyrö Kierikkalan Pylsy (H437/11). Hän kaatui 23.2.1918 sala-ampujan luodista ollessaan kyytimiehenä. Vainaja oli punaisten johtomiehenä tunnetun Kaarle Linnen poika. Punakaartin sankarivainajalle järjestettiin suurenmoiset hautajaiset punalippujen liehuessa. Isä Linne ammuttiin Tampereella (nro 95) ja äiti Eliina Linnen (nro 44) teloitettiin Hämeenkyrössä.

Kolme päivää myöhemmin Kallionkielen miehittäneet joutuivat taisteluun Parkanosta tulleiden valkoisten kanssa. Taistelussa kaatui kaksi Hämeenkyrön punakaartilaista:

120. Torppari Väinö Iivari Eerola, s. 18.2.1885. Wanajan Simunan Eerola torppa (H1647/11). Kaatunut Ikaalisten Kallionkielessä 26.2.1918 (ss). Kaatui Wähäröyhiössä Leutolan tiehaarassa (kl). Jeremias Evert Eerolan (nro 122) velipuoli.  

121. Työmies Väinö Alfred Penttinen, s. 30.12.1891 Viljakkalan Sontu (V210/92). Kirjoilla Hämeenkyrössä Mahnalan kylä s917/1918 (kl). Hämeenkyrön tien varrella Ikaalisten Kallionkielessä kaatunut 26.2.1918 (ss, kl). Kuolinilmoitus Kansan Lehdessä 4.3.1918.

Noin 70 Hämeenkyrön ja Viljakkalan punakaartilaista pakeni taistelun jälkeen kohti Luhalahtea ja joutui Ikaalisista saapuneiden valkoisten yllättämäksi. Taistelussa kaatui kaksi Hämeenkyrön punaisista.

122. Torppari Jeremias Evert Eerola, s. 28.11.1865. Väinö Iivari Eerolan (nro 120) velipuoli (H1641/01). Kaatunut Ikaalisten Vähäröyhiössä 26.2.1918 (ss).

123. Sekatyömies Kalle Paavali Ekman, s. 13.9.1888 Viljakkalan Hiiroisissa, josta Sonnunkylän ”Vilpeeseen” 1890. Muuttaa 1907 mk.8 Kotkaan (V348/14). Kaatunut Ikaalisten Vähäröyhiössä 26.2.1918 (ss). Kaatui Wähäröyhiössä Leutolan tiehaarassa, Uskelan kylästä s.1628/1918 (kl).

Luhalahden suunnalla kaatuivat myös seuraavat kaksi punakaartilaista, luultavasti helmikuun lopulla:

124. Renki Taavetti Jalmari Laine, s. 1.3.1890. Ent. Immenius, Kalkunmäen kylä (H408/11). Kaatunut Ikaalisten Luhalahdessa, päivämäärästä ei tietoa (ss).

125. Frans Iivari Nestorinpoika Myllyniemi (entinen Tuominiemi) s. 21.12.1893 Kankaanpää Niinisalo. Kirjoilla Hämeenkyrössä Tokoinen s.1386. Kaatunut ?.2.1918 Ikaalisten Luhalahdessa (ss). Ammuttu punasena kapinan aikana 28.2.1918 (kl), siis mahdollisesti teloitettu.

Hämeenkyrön rintamapäällikkö A.E. Leinonen suuntasi joukkonsa helmi-maaliskuun vaihteessa valtamaan Ikaalisten kauppalaa sekä suoraan hyökkäämällä että lännestä saarrostamalla. Tätä varten hän miehitti mm. Vatulan kylän. Hämeenkyrön punakaartilaisia oli runsaasti Vatulan suunnalla. Kauppalan valtausyritys epäonnistui ja 4.3. punaiset joutuivat peräytymään Vatulasta ja valtaamastaan Viljalasta. Seuraavat kahdeksan hämeenkyröläistä punakaartilaista kaatuivat Vatulan suunnan taisteluissa:

126. Sekatyömies Onni Emil Riihioja, s. 1.2.1896 Kalkunmäen kylä s.432/1918 (kl). Kaatunut Ikaalisten Vatulassa 28.2.1918 (ss).

127. Torppari Martti Emil Heinäjoki, s. 25.10.1896 Tokoistenkylästä s.1390/1918 (kl). Kaatunut Ikaalisissa Vatulan taistelussa 2.3.1918 (ss).

128. Sekatyömies Juho Iivari Metsänen, s. 1.9.1889 Tuokkolan kylästä s.1408/1918 (kl). Kaatunut Ikaalisissa Vatulan taistelussa 2.3.1918 (ss). Taavetti Vihtori Metsäsen veli (nro 282).

129. Torppari Wihtori Alfred Metsänen (entinen Riihipalo), s. 31.3.1874 Pappilan kylästä s.1108/1918 (kl). Sukunimi Metsänen otettu käyttöön vuoden 1911 jälkeen. Kaatunut Ikaalisissa Vatulan taistelussa 4.3.1918. (ss).

130. Torpan poika Arvo Vihtori Saksa, s. 23.11.1899 Kalkumäen kylästä s.376/1918 (kl). Kaatunut Ikaalisten Vatulan taistelussa 4.3.1918 (ss). Kaatunut 2. – 5.3. (PT).

131. Renki Frans Mikael Kustaanpoika Sarva, s. 10.3.1897 Kierikkalan kylästä s. 458/1918 (kl). Kaatunut Ikaalisten Vatulassa 4.3.1918 (ss). Sotasurmasampossa Sarvan tiedot https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_12057/table. Sama mies esiintyy Sotasurmasampossa myös nimellä Frans Salo, ks. https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_29576/table.

132. Työmies Juho Alfred Lindstedt, s. 5.12.1885 Tampereella (T1103/87), asui Tuokkolan kylä III/s.237/1918 (kl). J. Raipalan ilmoituksen mukaan kaatui Ikaalisissa (kl). Kaatunut 4.3.1918 Ikaalisissa (ss). Oletettavasti Vatulassa kaatunut.

Valkoisten hyökkäys Ikaalisista Kyröskoskelle alkoi 15.3. Valkoiset onnistuivat valtaamaan Mannanmäen 17.3. punaiset vetäytyivät puolustusasemiin Alasen harjulle. Siellä he pitivät puoliaan viikon ajan. Asemat murtuivat 23.3. Sen jälkeen punaiset peräytyivät sekasortoisesti Kyröskoskelta kirkonkylän kautta Siuron suuntaan. Seuraavat punakaartilaiset kaatuivat Alasen harjun taisteluissa:

133. Sekatyömies Juho Paavali Henrikinpoika Leppänen-Ahola (entinen Lepistö), 21.1.1878 Wesajärvi s.1765/1918 (kl). Sukunimi Leppänen-Ahola otettu käyttöön 1902, Kaatunut 17.3. Järvenkylässä. Kaatunut Hämeenkyrön Nuutin luona (ss).

134. Kivityömies Juho Emil Kustaanpoika Oivio (entinen Kivimäki) s. 10.8.1890. Laitilan Hakalan torpan poika, s.694/1918 (kl). Sukunimi Oivio otettu käyttöön 1911 jälkeen. Komppanianpäällikkö, kaatunut Kyröskoskella 19.3.1918 (ss).

135. Evert Vilhelm Salonen (entinen Teppo) s. 11.5.1889 Mouhijärven Salmi (M110/91). Sukunimi Salonen otettu käyttöön Mouhijärvellä 1893. Kirjoilla Jumesniemessä s.247/1918 (kl). Kaatunut Järvenkylässä 20.3.1918. Frans Salon veli (nro 127). Kaatunut Hämeenkyrön Nuutin luona (ss).

136. Sekatyömies Juho Vihtori Saarinen, s. 18.7.1897 Ikaalisissa. Kyröskoski (H598/11). Oskari Saarisen veli (nro 146). Osaston päällikkö, kaatunut Kyröskoskella, päivämäärä epävarma (ss). Mahdollisesti 23.3.1918. Saattaa olla teloitettukin. Välipäätös kuolleeksi julistamisesta 23.3.1939, ptk 16.2.1939 (TT).

Siurosta osa Hämeenkyrön punaisista jatkoi matkaansa Tampereelle. Tässä vaiheessa komppaniat olivat hajonneet. Punaisten johtomiehet yrittivät saada pakolaisjoukot osallistumaan kaupungin puolustukseen. Jotkut kyröläiset onnistuivat piilottelemaan kaupungissa ottamatta kivääriä enää käteensä. Osa pantiin pakkotöihin mm. kaivamaan hautoja Pyynikille; sinne haudattiin kaatuneet punaiset. Hämeenkyrön IX komppanian 22 miestä puolusti Messukylää valkoisten 28.3. alkanutta hyökkäystä vastaan. Todennäköisesti muitakin Hämeenkyrön punaisia osallistui Tampereen puolustustaisteluun. Maaliskuun lopun ja huhtikuun alun raivoisissa Tampereen taisteluissa kaatui ainakin 11 kyröläistä:

137. Sekatyömies Viljo Evald Haansivu, s. 3.10.1897 Kostulan kylä s.512/1918 (kl). Kaatunut 9.4.1918 Tampereella (ss).

138. Palvelija Emil Johannes Jokinen, s. 22.8.1899. Mahnalan kylä (H865/11). Lienee kaatunut huhtikuussa Tampereella (ss, PT). Julistettu kuolleeksi 29.8.1963 (TT).

139. Tehtaalainen Taavetti Fabian Järvinen, s. 18.1.1877 Kyröskoskelta s.594/1918 (kl).  Tampereella nähty kuolleena (kl), kaatunut 6.4.1918 Tampereella (ss).

140. Ajuri Kustaa Laakso, s. 5.6.1872 Janakkalassa. Kaatunut Tampereella huhtikuussa. Julistettu kuolleeksi 12.1.1940 (ss, TT). Asui ”Vilpeessä” (ennen Kyläojan kylä) Hakalan torpassa, muuttaa tänne 1913. Lisää https://www.vilpee.fi/asukkaita/

141. Sekatyömies Juho Wihtori Laine (entinen Heikkilä), s. 22.4.1879, Järvenkylä (H320/11). Kaatunut Tampereella 5.4.1918, julistettu kuolleeksi 12.1.1940 (TT).

142. Itsellinen Yrjö Johannes Mäki (entinen Perälä) s.10.4.1896 Tuokkolan kylä s.1454/1918 (kl). Sukunimi Mäki otettu käyttöön 1911 jälkeen, kasvattina Ojanperän torpassa 1908 lähtien. Kaatunut 4.4.1918 Tampereella (ss).

143. Sekatyömies Erland Kustaanpoika Mäkinen (entinen Riihiniemi) s. 8.4.1878 Urjaisten kylän Riihiniemen torpan poika. Sukunimi Mäkinen käyttöön noin 1891 jälkeen. Maininta Amerikassa (H1557/11). Kaatunut 1.4.1918 Tampereella. Julistettu kuolleeksi 17.10.1924 (ss, TT).  

144. Vihtori Aleksis Rinne, s. 18.7.1895. Pyöröniemen kylä (H1185/11). Muonituspäällikkö, kaatunut 4.4.1918 Tampereella (ss).

145. Sekatyömies Oskari Wilhelm Saarinen, s.1.9.1899 Ikaalisissa. Kyröskoski (H598/11). Juho Saarisen veli (nro 137). Kaatunut Tampereella huhtikuussa 1918. Välipäätös kuolleeksi julistamisesta 23.3.1939 ptk 15.2.1940 (TT).

146. Sekatyömies Kalle Edvard Siren, s. 1.10.1900. Hirvolan kylästä s.188/1918 (kl). Haavoittuneena kuollut Tampereen sairaalassa 31.3.1918 (ss).

Suurin osa Siuroon paenneista punaisista vetäytyi kohti Mouhijärveä. Taistelut siellä koituvat ilmeisesti neljän hämeenkyröläisen kohtaloksi:

147. Talollisen poika Kalle Väinö Kustaanpoika Mäkelä, s. 27.1.1895 Hämeenkyrö Vesajärvi (H1760/11). Kaatunut 31.3.1918 Mouhijärvellä (ss).

148. Työmies Väinö Hakala, s. 1896 (ss), ilmeisesti Wäinö Nestor Maijanpoika Hakala, s. 14.5.1896 Hämeenkyrö Kyröskoski (H614/11). Kaatunut Mouhijärvellä huhtikuussa 1918 (ss). Haavoittui Häijäässä, kuoli Porissa (kl).

149. Itsellinen Vihtori Nurminen (entinen Lähteenkorva) s. 7.8.1882. Kalkunmäki s.429/1918 (kl). Sukunimi Nurminen käyttöön 1902 jälkeen. Kuollut haavoittuneena Porissa 4.4.1918. Haavoittunut mahdollisesti Mouhijärvellä (ss, TT). Haavoittui Häijäässä, kuoli Porissa (kl).

150. Torpparin poika Kalle Anshelmi Hildanpoika Laine (entinen Rosén) s.13.6.1896 Mouhijärvi Selkee (M3/01). Sukunimi Laine käyttöön noin 1897. Muuttivat 1898 Pirkkalaan. Katosi 1918 (ss). Kaatunut Suodenniemellä, välipäätös kuolleeksi julistamisesta 1.12.1938. (TT)

Karkussa punaiset asettuivat puolustusasemiin kirkonkylän tienoille turvaamaan Satakunnan punaisten evakuointia. Valkoiset mursivat asemat vasta 17.4. tapahtuneella hyökkäyksellä. Karkussa kaatui näissä taisteluissa nähtävästi neljä hämeenkyröläistä, yksi oli kaatunut jo aiemmin.

151. Sekatyömies Kalle Kyprianus Kari, s. 26.9.1884. Asui Urjaisten kylän Ohrisaaressa (H1541/11). Kaatunut Karkussa 17.4.1918 (ss).

152. Tehtaalainen Vihtori Gabinus Leander, s. 19.2.1881. Tuokkolan kylä s.1450/1918 (kl). Kaatunut Karkussa 17.4.1918 (ss).

153. Työmies Yrjö Vihtori Nurminen (entinen Nikkilä) s. 10.1.1891 Tuokkolan kylä s.1450/1918 (kl). Sukunimi Nurminen käyttöön 1891 jälkeen. Kaatunut Karkussa 18.4.1918 (ss).

154. Muonarenki Juho Sakarias Välimäki-Jokela (entinen Mäkipää), s. 16.3.1887 Heinijärven kylä s.88/1918 (kl). Sukunimi Välimäki isäpuolen mukaan 1890 jälkeen, liite Jokel 1911 jälkeen. Kaatunut Karkussa 30.3.1918 (ss).

155. Torppari Vilho Jalmari Wilppola, s. 2.9.1892 Sasin kylästä s.1281/1918 (kl). Osaston päällikkö, kaatunut Karkussa huhtikuussa 1918 (ss).

Karkun rintaman murruttua matka jatkui Tyrväälle ja Vammalan kauppalaan. Illalla 18.4. punaiset polttivat peräytyessään koko kauppalan ja vetäytyivät Punkalaitumelle. Sieltä joukkojen ja kuormaston siirtoa jatkettiin Urjalaan. Urjalassa ainakin osa kyröläisistä sai syödä ja levätä muutaman päivän Honkolan kartanossa, kunnes perääntymistä jatkettiin kohti Hämeenlinnaa. Valkoiset valtasivat 22.4. Riihimäen, joten itään ei päässyt enää rautateitse. Punakaartilaiset lähtivät pyrkimään hevosilla ja jalan kelirikkoisia teitä pitkin Tuuloksen ja Lammin kautta kohti Lahtea. Hämeenlinnasta lähdettäessä kaatui perimätiedon mukaan useita Haukijärven miehiä, kun metsästä ammuttiin konekiväärillä avoimen pellon läpi kulkeneelle maantielle.  Ruuhkaisilla teillä etenemistä hidasti myös se, että jouduttiin toistuviin taisteluihin etelästä hyökkäävien saksalaisten kanssa.

Punaisten vetäytymistä suojasi noin 1500 pääasiassa satakuntalaista punakaartilaista. Heistä noin 100 kullaalaista ja hämeenkyröläistä oli asemissa Janakkalan kirkolla. Saksalaiset hyökkäsivät heidän kimppuunsa kahdelta suunnalta. Kullaalaisten osuus joukossa on ollut vähäinen, sillä heitä on merkitty kaatuneiksi Janakkalassa vain yksi. Sen sijaan hämeenkyröläisiä kaatui tai teloitettiin 46. Teloituksista toi tiedon Hämeenkyröön Kalle Suhonen, joka onnistui poikansa kanssa juoksemaan pakoon ammuttavien rivistä. SDP:n 1919-20 keräämässä ns. terroritilastossa Hämeenkyrön punaisia merkittiin Janakkalassa kuolleiksi 32, heistä vain pari kaatuneiksi ja loput ammutuiksi. Tämä ei voi pitää paikkaansa, huomattava osa miehistä kaatui taistelussa. Tässä tilastossa on lähdetty Sotasurmasampossa esitetystä jaosta, jonka mukaan 15 punaista teloitettiin välittömästi taistelun jälkeen ja 29 kaatui taistelussa. Kaatuneisiin on lisätty muiden lähteiden perusteella kolme Janakkalassa kadonneeksi merkittyä. Toisaalta luettelosta on poistettu  henkilö, jotka on Sotasurmasampossa merkitty kahdesti eri sukunimillä. Näin on päädytty siihen, että Janakkalassa menehtyi 46 Hämeenkyrön punaista. On mahdotonta selvittää sitovasti, ketkä kaatuivat taistelussa ja ketkä teloitettiin. Janakkalassa teloitetut luettelossa nrot 104-117.

Janakkalan tapahtumat vaikuttivat luultavasti voimakkaasti jatkosodan aikaiseen metsäkaartilaisuuteen Hämeenkyrössä. Moni talvisodassa taistellut katsoi mahdottomaksi lähteä jatkosotaan taistelemaan Saksan rinnalla. (HH, s. 346, Kollero, s. 21)

Janakkalassa kaatuneet

156. Renki Taavetti Johannes Avola, s. 7.5.1897 Mahnalan kylä s.778/1918 (kl). Avola oli Taavetin isäpuolen sukunimi. Kaatunut 26.4.1918 (ss). Janakkalassa huhtik joukkoteloituksissa saksalaiset murhasivat (SDP).

157. Sekatyömies Huugo Iivari Kallenpoika Haansivu (entinen Favorin), s. 11.1.1895 Turkkilan kylä s.1490/1918 (kl). Sukunimi Haanpää otettu noin 1900. Kaatunut 26.4.1918 Janakkalassa (ss). Ammuttiin Janakkalassa (SDP).

158. Martti Paavali Hakala, s. 15.8.1896. Kalkunmäen kylä Hakalan torppa (H367/11), perheen entinen sukunimi oli Nordlund. Kaatunut Janakkalassa 1918. Kuolintiedot välip. 23.3.1939 ptk 16.2.1939 (ss; TT).

159. Torppari Kalle Jalmari Hakala s.7.7.18871918 Palkon kylä s.1058/1918 (kl). Kaatui punaisena 26.4. (ss, kl). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP).

160. Ulkotyömies Väinö Jalmari Tobiaanpoika Heininen s. 30.1.1889. Kyröspohjan kylä s. 645/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Nro 218:n veli.

161. Sekatyömies Eero Jokimaa, syntymäaika ei tiedossa. Kaatunut Janakkalassa 1918 (ss).

162. Sekatyömies Kalle Iivari Jokinen, s. 31.1.1875. Myllymäen kylä s.1024/1918 (kl) Kaatunut 26.4.1918 Janakkalassa (ss). Murhattu Janakkalassa, saksalaiset joukkoteloituksessa (SDP).

163. Työmies Lauri Sakarias Jokinen. s. 20.9.1897. Myllymäen kylä s.1027/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Ammuttiin Janakkalassa (SDP).

164. Talonpoika Kalle Jalmari Juuse s. 17.11.1892 Kuotilan kylä s.525/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP).

165. Sekatyömies Kaarle Waldemar Järvinen, s. 12.11.1900 Tuokkolan kylä (s.1434/1918)  kl. Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Ammuttiin Janakkalassa (SDP).

166. Metsätyönjohtaja Justus Hermanninpoika Kauppinen, s. 2.9.1883 Ilottulan kylä s.196/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Murhattu Janakkalassa saksalaisten uhrina huhtikuun lopulla (SDP).

167. Työmies Martti Johannes Kivistö, s. 17.6.1888. Myllymäen kylä s. 1029/1918 (kl) Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Murhattu Janakkalassa saksalaisten uhrina huhtikuun lopulla (SDP).

168. Seppä Juho Vihtori Koivulahti, (entinen Formulahti) s. 27.8.1878 Kyröspohjassa, kirjoilla Uskelan kylässä s.1621/1918 (kl). Sukunimi Koivulahti otettu käyttöön 1911 jälkeen. Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Ammuttiin Janakkalassa (SDP).

169. Väinö Johannes Kujanpää (entinen Äkkönen), s. 12.1.1896 Mahnalan Ylirautian torpassa Kujanpää (H845/11). Sukunimi Kujanpää otettu 1902. Katosi 1918, viimeksi nähty Hämeenlinnassa (PT). Janakkalassa huhtikuun joukkoteloituksessa saksalaiset murhasi (SDP). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (välipäätös 1.12.1938). (TT). Seuraavan veli.

170. Renki Toivo Vihtori Kujanpää (entinen Äkkönen), s. 21.3.1893 Mahnalassa (H836/01). Sukunimi Kujanpää otettu 1902. Murhattu Janakkalassa huhtikuussa (SDP). Kuolinaika 26.4.? Arvellaan kaatuneen Janakkalassa (PT). Edellisen veli.

171. Kirvesmies Otto Juhonpoika Lehtinen, s. 2.4.1878 Uskelan kylä s.1621/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Murhattu Janakkalassa saksalaisten uhrina huhtikuun lopulla (SDP).

172. Suutari Kalle Gabriel Luoto (entinen Ehrenström), s. 21.1.1888 Ikaalisten kirjonkylässä (I228/90). Sukunimi Luoto otettu käyttöön noin 1901, kirjoilla Hämeenkyrön Kyröspohjan kylässä s.684/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP).

173. Renki Juho Jaakko Lähteenmäki. s. 6.6.1891. Mahnalan kylän Pajukanta (H869/11). Kaatunut Janakkalassa huhtikuussa 1918 (ss, TT). Evertti Lähteenmäen veli (nro 73).

174. Renki Kalle Vihtori Wilhonpoika Lähteenmäki. s. 13.9.1901 Heinijärven kylä s.77/1918 (kl). Haavoittuneena kuollut Janakkalassa 26.4.1918 (ss).

175. Työmies Sulo Jaakko Mellin, s. 16.7.1897. Sasin kylä s.1289/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss).

176. Torppari Paavo Tobias Kallenpoika Metsäpuro (entinen Saxbäck), s. 2.11.1897. Mahnalan kylä s.831/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Kaarlo Metsäpuron (nro 96) veli.

177. Työmies Matti Gerhard Myllymäki, s. 16.9.1892 Ylöjärvellä. Mutalan kylän Myllymäen talonpojan poika (Y259/09). Janakkalassa kaatui tuntemattomalla tavalla huhtikuussa 1918 (SDP). Pakeni sentien muitten mukana (PT). Julistettu kuolleeksi Hämeenkyrön Ko 31.8.1934,

178. Sekatyömies Eero Vilhelm Nieminen, s. 28.3.1895 Viljakkala Sonnun kylä (V333/14). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Saksalaiset ampuivat heti vangitsemisen jälkeen eli 26/4 18 (SDP).

179. Sekatyömies Väinö Nieminen, s. 9.6.1892. Viljakkala Sonnun kylä (V333/14). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Ammuttiin Janakkalassa (SDP).

180. Sekatyömies Arvid Arttur Nokkala, s. 31.10.1901. Kuotilan kylästä (H573/11). Kaatunut Janakkalassa 27.4.1918 (ss). Kaatunut 26.4 (TT). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP). Julistettu kuolleeksi 26.1.1934.

181. Sekatyömies Väinö Edvard Ojansivu, s. 11.9.1895. Uskelan kylä s.1608/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 27.4.1918 (ss). Lisätietoja https://www.vilpee.fi/sota/

                                                                 

182. Renki Kalle Johannes Piittala s. 30.8.1900 Pirkkalan Nokialla ja perhe muuttaa 4.9.1909 Ylöjärvelle (P617/09). Katosi 1918, nähty viimeksi Hämeenlinnan seudulla (PT). Kaatunut ehkä Janakkalassa, julistettu kuolleeksi 12.1.1940 (TT).

183. Jaakko Taavetti Pohjola, s. 24.12.1893. Sirkkalan kylän Sirkan renki (H1340/11). Kaatunut Janakkalassa 1918. Kuolleeksi julistaminen välip. 23.3.1939 ptk 16.2.1939 (TT, ss).

184. Työmies Armas Vilho Salmi, s. 6.4.1902. Uskelan kylä s.1617/1918 (kl). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918 (ss). Ammuttiin Janakkalassa (SDP).

185. Sekatyömies Huugo Arttur Santala (entinen Lahti) s. 31.10.1887. Timin kylän Jaakkolan Lahti torppa (H1366/11). Sukunimi Santala otettu käyttöön 1911 jälkeen. Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918. Kuolinaika 26.4.? Janakkalassa muka kaatunut (PT).

Huugo Santala

186. Sekatyömies Martti Vihtori Uusmäki (entinen Nybakka) s. 9.11.1894 Herttualan Alakeskisen torppa  (H137/11) s. Sukunimi Uusmäki käyttöön 1911 jälkeen. Kaatunut Janakkalassa (TT, ss). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP).

187. Torpan poika Niilo Alfred Uusmäki (entinen Harjunpää) s. 2.3.1902 Hämeenkyrö (H137/11). Sukunimi Uusmäki käyttöön 1911 jälkeen. Kadonnut 1918. Viimeksi nähty Janakkalassa. (PT). Kaatunut Janakkalassa 26.4.1918. Kuolleeksi julistaminen välipäätös 23.3.1939 ptk. 14.2.1939. (TT).

188. Eero Wirtanen s. 18.8.1900. Kuotilan kylä s. 543/1918 (kl). Kaatunut 26.4.1918 (ss). Murhattu Janakkalan joukkoteloituksessa saksalaiset (SDP).

Kaksi Hämeenkyrön punaisista on merkitty kaatuneiksi Hämeenlinnassa ennen Janakkalan taistelua. Varsinkin Anttilan tapaus voi liittyä Janakkalan taisteluun.

189. Mäkitupalainen Vihtori Leivo, 18.10.1866. Pukarankylä s.1174/1918 (kl). Sukunimi Leivo käyttöön huutolaispaikan mukaan noin 1879. Kaatunut 1918 Hämeenlinnassa (SDP). Kuolinilmoitus Uusi Aika 6.9.1919: kaatunut 25.4.1918 Hämeenlinnan edustalla. Tullut ammutuksi Hämeenlinnan seudulla (kl).

190. Torppari ja Aströmin puuajuri Iivari Evert Anttila Parilan kylän Anttilan torpasta s.21.6.1878, syntymävuosi ja nimi kirjattu väärin Sotasurmasampossa (Antila 21.6.1873). Haukijärvi ns. Niemenkylä Kelhäjärven rannalla (H1131/11). Kaatunut 1918 (SDP). Viimeksi nähty Hämeenlinnan seudulla (PT). Kuolinilmoitus Uusi Aika 6.9.1919: kuoli luultavasti Hämeenlinnassa saamastaan haavasta 25.4.1918. EA haastatteli Haukijärven ”komppanianpäällikköä” Nikolai Mäkelää (Nikolai kuoli 1987): Anttila lähti yrittämään yksin metsiä pitkin ohi saksalaisten lievästi haavoittuneena, antoi kiväärin pois ja otti pistoolin. Lapset joutuvat viemään uudet haot ja lakaisemaan koulun rappuset joka aamu rangaistuksena siitä, että isä oli ollut punakaartilainen (Paavo Anttilan kertomaa).

Punaisten peräytyessä kohti Lahtea käytiin kahakoita, joissa kuoli ainakin yksi kyröläinen:

191. Tehtaalainen Waldemar Ferdinand Hellstén, s. 5.8.1893. Kyröskoski (H573/11). Kaatunut Tuuloksessa 26.4.1918 (ss).

Kaatumisen aika ja paikka puuttuvat:

192. Renki Nestori Mäkinen, syntymäaika ei tiedossa. Kaatunut 1918 (ss).

IV Kadonneita ja erityistapauksia

Hämeenkyröstä juuri ennen sotatoimia muuttaneita

193. Metallityömies Martti Rikard Koski s. 12.11.1890 Timin kylässä. Muutti 1917 Helsinkiin. Kaatunut 21.4.1918 Hyvinkäällä.

Sisällissodassa kadonneiksi merkityt hämeenkyröläiset

Kaikki kadoksiin joutuneet näyttävät kuolleen vuonna 1918. Osa saattoi kuolla taisteluissa, osa teloitettiin, joku kuoli vankileirillä. Tietoja hämeenkyröläisistä Venäjälle asti selvinneistä ei ole. 

194. Puutyöntekijä Väinö Emil Järvensivu s. 24.3.1886 Hämeenkyrössä. Kierikkalan Jutilan Järvensivu torppa ent. Lietola (H454/11). Katosi 1918 (PT, SDP). Viimeksi nähty Tampereella (PT). Julistettu kuolleeksi 12.1.1940. (TT).

195. Työmies Matti Nestor Koivisto (entinen Kataisto) s.20.3.1896 Heinijärvellä. (H997/11), kasvattina Muotialassa Saarikosken torpassa.  Katosi 1918 (ss). Julistettu kuolleeksi 12.1.1940. (TT)

196. Väinö Nikolai Laaksonen s.19.7.1897 Hämeenkyröstä Lemmakkalan Tarrilla (H719/11). Katosi 1918 (ss).

197. Torppari Juho Vihtori Rajala s. 27.9.1882 Hämeenkyrössä. Palon kylä Ojaniemen torppa (H1052/11). Katosi 1918, kolme lasta. (SDP, PT). Viimeksi nähty Nokialla (PT).

198. Sekatyömies Taavi Nikolai Rajala s. 1.8.1884 Hämeenkyröstä. Löytyy leskiäitinsä kanssa Kyröspohjan Haimalasta, syntynyt Rajalan torpassa. Merkitty Amerikkaan 1910 ja vedetty yli. (H657/11) Katosi 1918, kaksi lasta (SDP, PT). Viimeksi nähty Tampereella (PT). Lähti maaliskuussa punaisten mukana ja nähty viimeksi Tampereella (välipäätös kuolleeksi julistamisesta 1.12.1938). (TT).

199. Renki Juho Nikodemus Stenberg s. 28.7.1899 Hämeenkyröstä Tuokkolan kylästä (H1453/11). Katosi 1918 (ss). Arvellaan kuolleen (PT).

200. Vihtori Vilhelm Joosepinpoika Wirtanen s. 22.3.1881 Hämeenkyrön Pukaran Riukulan torpassa (sl). Kalkunmäen kylän Allikko torppa (H414/11). Nähty viimeksi Lahden lähellä. Välipäätös kuolleeksi julistamisesta 1.12.1938 (TT).

201. Sekatyömies Vihtori Vilhelm Matinpoika Wirtanen s. 24.10.1882 Hämeenkyrön Kalkunmäen Purtulla. (H429/UK). Vihitty 1909 ja lapsi 1910, Kalkunmäen itsellisissä (rk). Katosi 1918, nähty viimeksi Hollolassa. (ss).

Punaisen terrorin punainen uhri

202. Iisak Efraiminpoika Kitti s. 3.2.1891  Jämijärvellä Kalliomäen torpassa, perhe muuttaa 1892 Ikaalisten Sikurin kylään Kitin torppaan (I2117/10). Murhattu 18.2.1918. (ss). Kostomurha punaisten ampuma (PT). Kittiä pidettiin sisällissodan jälkeen punaisen terrorin valkoisena uhrina. Hän näkyy kuitenkin olleen punaisen terrorin punainen uhri. Kitin kohtalosta tarkemmin Asko Mielosen blogissa.

Sivullinen uhri

203. Talonvanhuksen poika Juho Wihtori Hollo s. 8.4.1878 Järvenkylästä. Ammuttu punaisena 18.3.1918 ja haudattu 7.4. (kl). Rippikirjassa (H271/11) maininta, että kuulossa vikaa. Hiukan mielenvikaisena joutui tulilinjojen väliin (PT). Muu onnettomuus (ss). Lisäksi veli Aleksis Anshelm s. 30.4.1895 (nro 222) kuoli vankileirillä sairauteen Suomenlinnan sotilassairaalassa 13.6.1918. Kumpikaan veljeksistä ei kuulunut punakaartiin (kl) ja (ss).

Jumesniemessä katosi 6-7 -vuotias pikkupoika Jokinen 1918 tapahtumien yhteydessä. Etsinnöistä huolimatta häntä ei löydetty.

Itsemurha

204. Torppari Kalle Arvid Holm, s. 15.5.1893 Viljakkalassa, Hämeenkyrön Mahnalassa. Osallistui sotaan punakaartissa. Vangitsemisen jälkeen määrätty pakkotöihin. Hukuttautui Lavajärveen 14.5.1918.

Kirjoilla Osaralla 

Osaran kylä kuului 1918 Ikaalisten maalaiskuntaan. Osaran sijaitsi kuitenkin Hämeenkyrön pitäjän sisällä. 

205. Sekatyömies Juho Oskari Alkava s 5.4.1891 kirjoilla Ikaalisissa. Kaatunut Pispalassa ?.4.1918. (ss)

V Vankileireillä kuolleet hämeenkyröläiset (168)

Luettelon tämän osan henkilöt olivat kirjoilla Hämeenkyrössä. He kuolivat vankileireillä tai välittömästi leireiltä vapauduttuaan. Kuolinsyytä ei ole ilmoitettu läheskään kaikissa tapauksissa. 

Kuollut vankileirillä    89

Kuollut vankeudessa     6

Kuollut sairauteen vankileirillä 53 

Kuollut nälkään vankileirillä 7

Kuollut haavoittuneena vankileirillä 1

Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan 12

    Hämeenkyröläisiä kuoli kahdeksalla vankileirillä. Hämeenkyrössä maaliskuussa ja huhtikuun alussa vangitut vietiin pohjoiseen Vaasan, Kokkolan ja Raahen suunnan vankileireille. Sisällissodan päätyttyä näitä leirejä alettiin sulkea. Hämeenkyröläiset kuljetettiin enimmäkseen Tammisaareen. Siellä kuolleisuus nousi korkeaksi. Melkoinen määrä Hämeenkyrön pakoon lähteneitä punaisia jäi vangiksi Hämeenlinnan seuduilla, joten heidät sijoitettiin sikäläiselle vankileirille. Itään päin pyrkiviä punaisia jäi vangiksi Lahdessa noin 18 000, heidän joukossaan runsaasti hämeenkyröläisiä. Osa pakenijoista onnistui ohittamaan Lahden ja päätyi lopuksi Lappeenrannan vankileirille. Kuolleet vankileireittäin: 

Tammisaari 47

Hämeenlinna 47

Lahti 24

Lappeenranta 21

Tampere 7

Suomenlinna 5

Raahe 3 

Kuopio 2

Kotona tai kotimatkalla kuolleet 12

206. Itsellinen Anshelm Aalto, s. 23.11.1882 Jumesniemessä (H187/90). Sotilas punakaartissa, kuoli Tammisaaren vankileirissä 7.8.1918 heikkouteen (H854/18).

207. Sekatyömies Martti Nikolai Aalto, s. 15.3.1899 Pirkkalan Penttilässä (P430/99), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa, kuoli 20.7.1918 Lahden vankileirissä nälkään.

208. Seppä Toivo Artturi Ahlfors, s. 10.3.1888 Herttualassa (H334/89). Sotilas punakaartissa, vangittu Lahdessa 1.5.1918. Kuoli nälkään 9.7.1918 Lahden vankileirissä (ss).

209. Renki Vilho Johannes Ania, s. 3.7.1897 Suodenniemen Eskolassa (S6/02), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa, vangittu 1.5.1918 Lahdessa. Vapautui Lahden vankileiriltä 16.7.1918, kuoli vankileiriltä vapauduttuaan 27.7.1918 (ss).

210. Tehtaalainen Vilho Fredrik Antila, s. 19.1.1887 Parilassa (H845/90). Sotilas punakaartissa, vangittu 1.5.1918 Lahdessa. Kuoli 24.6.1918 Hämeenlinnan vankileirissä, Hämeenlinnan sotilassairaalassa (ss).

211. Tehtaalainen Oskari Vilhelm Anttila, s. Järvenkylässä 10.1.1889 (H243/90). Sotilas punakaartissa, vangittu 28.3.1918 Tampereella. Tuomio 8 v 10 kk. Kuoli 21.8.1918 Lahden vankileirissä (ss).

212. Paperityömies Kalle August Haapala, s. 11.2.1892 Tuokkolassa (H1411/01). Sotilas punakaartissa, vangittu 28.4.1918 Lahdessa (ss). Sijoitettu Hämeenlinnan vankileirille, kuollut sieltä vapauduttuaan 11.8.1918 vatsatautiin (H432/18).

213. Sepän oppilas Väinö Aleksius Haapala (entinen Salminen), s. 23.5.1896 Tuokkolassa (H1415/01). Sotilas punakaartissa, kuoli Lahden vankileirissä sairauteen 9.6.1918 (H1420/18).

214. Maatyömies Väinö Vilhelm Haapala (entinen Tuomola), s. 16.1.1892 Vanajassa (H1640/01). Sotilas punakaartissa, vangittu 1.5.1918 (ss). Kuoli 24.6.1918 Lahden vankileirissä (H356/18).

215. Kirvesmies Juho Stefanus Haavisto, s. 25.11.1859 Uskelassa (H563/64). Sotilas punakaartissa, kuoli 20.7.1918 Lappeenrannan vankileirillä heikkouteen (ss, H691/18).

216. Tehtaalainen Evert Hakala, s. 3.11.1883 Viljakkala Inkulassa (V62/92), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa, vangittu Hollolassa 1.5.1918. Vapautui Lahden vankileiriltä 13.7.1918, kuoli 25.7.1918 Viljakkalan Inkulassa (ss).

217. Itsellinen Kalle Vilhelm Hakala (Pikku-Rättäri vuoteen 1894), s. 2.8.1886 Mahnalassa (H550/90). Sotilas punakaartissa, kuoli Hämeenlinnan vankileirissä 24.7.1918 (H586/18).

218. Eino Aarne Heininen, s. 28.8.1901 Kyröspohjassa (H616/01). Sotilas punakaartissa, vangittiin Janakkalassa huhtikuussa 1918. Kuoli vankileiriltä vapauduttuaan 7.8.1918 Kyröspohjassa kuumeeseen (H645/18) Numeroi 161:n veli.

219. Tehtaalainen Kosti Ilmari Heino (Hellfors noin vuoteen 1902), s. 22.8.1899 Kyröskoskella. Kantoi asetta (PT), ei kuulunut punakaartiin (SDP). Kuoli 15.7.1918 Hämeenlinnan vankileirissä isorokkoon (H584/18)

220. Itsellinen Iivari Aleksander Henriksson, s. 22.08.1888 Tampere, kirjoilla Hämeenkyrö. Sotilas punakaartissa. Kuoli 30.06.1918 Tammisaaren vankileirissä punatautiin (H942/18).

221. Mäkitupalainen Eero Vilhelm Hirvo, s. 15.12.1895 Hämeenkyrö Pappila (H1086/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli 18.06.1918 Hämeenlinnan sotilassairaalassa isorokkoon (H1093/18).

Eero Hirvo

222. Sekatyömies Aleksis Anshelm Hollo, s. 30.04.1895 Hämeenkyrö Järvenkylä (H281/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Ei punakaartissa. Vangittu Helsingissä 23.05.1918. Kuoli 13.06.1918 Helsingissä Suomenlinnan sotilassairaalassa sisäiseen tulehdukseen (H273/18).

223. Hevosmies Antton Eemil Honkala, s. 20.03.1889 Pirkkala Korvola (P192/91), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli 25.07.1918 Lappeenrannan vankileirissä punatautiin (H225/18).

224. Sekatyömies Eino Vihtori Ihantola (entinen Parvilahti), s. 02.02.1895 Viljakkala (V465/03). Sukunimi Ihantola otettu käyttöön 1904. Kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuoli 10.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä isorokkoon (H947/18).

225. Väinö Evert Ihantola (entinen Vuorenmaa) edellisen veli, s. 08.09.1890 Hämeenkyrö Kalkunmäki (H314/90), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sukunimi Ihantola otettu käyttöön 1904. Sotilas punakaartissa. Kadonnut keväällä 1918. Kuollut muka Lahden vankileirillä?.

226. Metallityöläinen Iivari Alfred Jokinen, s. 02.02.1895 Hämeenkyrö Laitila (H681/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Emil Johannes Joisen (nro 139) veli. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 06.04.1918. Kuoli 04.12.1918 Helsingissä Suomenlinnan pakkotyölaitoksessa (H841/18).

227. Itsellinen Frans Johannes Jokinen, s. 16.03.1891 Mouhijärvi Kairila (M131/91), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli 09.07.1918 Lappeenranta vankileirissä tuberkuloosiin (H203/18).

228. Sekatyömies Juho Kustaa Jokinen, s. 30.05.1878 Ikaalinen Luhalahti (I645/83), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sukunimi vaihtuu Jokiseksi noin 1905. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuoli 19.07.1918 Lahden vankileirissä. (H286/18).

229. Seppä Kalle Alfred Jokinen, s. 11.03.1895 Hämeenkyrö Laitila (H688/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolassa. Kuoli 14.07.1918 Hämeenlinnan vankileirin sairaalassa (H705/18).

230. Työmies Kalle August Jokinen, s. 27.11.1898 Hämeenkyrö Jumesniemi (H267/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli 14.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H207/18).

231. Muurari Uuno Vilhelm Jokinen, s. 19.02.1901 Hämeenkyrö Kyröspohja (H621/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolassa 01.05.1918. Vapautui Hämeenlinnan vankileiriltä, kuoli 02.03.1919 Hämeenkyrö Kyröspohjassa keuhkotautiin (H648/19).

232. Konekauppias Väinö Johannes Jokinen (entinen Vuorenmaa, edellisen velipuoli), s. 07.12.1887 Hämeenkyrö Kyröspohja (H444/90), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuoli 08.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä isorokkoon (H848/18).

233. Torppari Wäino Vihtori Jokinen (entinen Kukkola), s. 15.02.1894 Hämeenkyrö Heinijärvi (H109/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sukunimi Jokinen otettu 1911 jälkeen. Vangittu Turengissa 05.05.1918. Kuoli 27.07.1918 Hämeenlinna vankileirissä (H90/18).

234. Tehtaalainen Paavali Arttur Jokisalo (entinen Iiman), s. 15.11.1892 Hämeenkyrö Järvenkylä (H300/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Jokisalo sukunimi otettu käyttöön 1902 jälkeen. Osaston päällikkö punakaartissa. Vangittu Tampereella. Tuomioon langettaja VRO 82. osasto 08.08.1918. Tuomio 8 vuotta vankeutta. Kuoli 03.09.1918 Tammisaari vankileiri heikkouteen (ammuttu ?) (H1023/18). Osaston päällikkö, sotilas, kantoi asetta.

235. Itsellinen Lauri Akseli Juhonen (entinen Johansson), s. 28.11.1896 Hämeenkyrö Kyröspohja (H627/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli 28.06.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H905/18).

236. Muonarenki Taavetti Wilho Järvenpää (entinen Hietamäki, entinen Kahila), s. 22.02.1872 Hämeenkyrö Herttuala (H100/80). Sukunimi Järvenpää otettu käyttöön 1902. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuoli 14.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H157/18).

237. Työmies Iivari Rikhard Järvensivu (entinen Ilomäki) s. 29.06.1892 Ikaalinen Kilvakkala (I881/00), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sukunimi Järvensivu otettu käyttöön muutettaessa Hämeenkyröön 1901. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 03.04.1918. Kuoli 20.07.1918 Kuopion vankileirissä keuhkokuumeeseen (H1543/18). Haudattu Kuopiossa.

238. Renki Johannes Järvensivu (entinen Ilomäki), edellisen veli, s. 30.01.1896 Ikaalinen Kilvakkala (I881/00), kirjoilla Hämeenkyrössä. Järvensivu nimi käyttöön 1901. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 03.04.1918. Tuomio 5 vuotta vankeutta. Kuoli 03.08.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1520/18).

239. Mäkitupalainen Iisak Oskari Järvinen (entinen Särkikoski), s. 02.02.1881 Ikaalinen Viljala (I1024/83), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 03.04.1918. Kuoli 22.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H495/18).

240. Torppari Johannes Järvinen, s. 13.04.1886, kirjoilla Hämeenkyrössä. Ajomiehenä punakaartissa, kantoi asetta. Vangittu 01.05.1918. Kuoli 14.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä isorokkoon (H791/18).

241. Työmies Kalle Vihtori Järvinen, s. 14.10.1892 Hämeenkyrö Heinijärvi (H20/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli heinäkuussa 1918 Lappeenrannan vankileirissä. Julistettu kuolleeksi Hämeenkyrön käräjillä 26.11.1937, virallinen kuolinaika 01.01.1922.

242. Sekatyömies Vihtori Anselm Järvinen (entinen Virola). s. 31.05.1871 Hämeenkyrö Räystö (H621/80). Järvinen sukunimi otettu käyttöön noin 1902. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuoli 29.10.1918 Hämeenlinna pakkotyölaitoksessa (H186/18).

243. Torppari Arttur Edvard Kaipio (entinen Lehtimäki),s. 25.02.1883 Hämeenkyrö Kalkunmäki (H339/90). Seuraavan veki. Sukunimi vaihtuu torpan muutossa Kaipioksi 1891. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 03.04.1918. Kuoli 22.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1407/18).

244. Maatyömies Ernest Aleksander Kaipio (entinen Lehtimäki), s. 15.03.1885 Hämeenkyrö Kalkunmäki (H339/90), nimi vaihtunut Kaipioksi 1891. Edellisen veli. Komppanian päällikkö punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 31.03.1918. Vapautui Tammisaaren vankileiriltä 10.08.1918. Kuoli 20.08.1918 Hämeenkyrössä lavantautiin (H1407/18).

245. Tehtaalainen Johannes Kallio, s. 22.02.1880 Ikaalinen Kilvakkala (I523/83), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Kuoli 18.06.1918 Hämeenlinnan vankileirissä nälkään (H596/18).

246. Torpparinpoika Taavetti Vihtori Kallio (entinen Viitamäki), s. 20.02.1880 Mouhijärvi Tomula (M265/81). Sukunimi Kallio otettiin käyttöön muutettaessa Hämeenkyröön. Sotilas punakaartissa. Kirjoilla Hämeenkyrössä. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 29.06.1918 Hämeenlinna vankileirissä (H392/18).

247. Muonarenki Taavetti Vihtori Kalliomäki, s. 07.06.1889 Suodenniemi Peräkunta (S265/91), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa.  Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuoli 23.07.1918 Lahden vankileirissä heikkouteen (H11/18).

248. Tehtaalainen Kalle Iivari Kangas, s. 27.10.1892 Viljakkala Sontu (V195/92), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 07.06.1918 Lahden vankileirissä haavoittuneena (jalat poikki), haudattu Lahdessa Hennalan hautausmaahan (H602/18).

249. Torppari Juho Vilhelm Keskinen, s. 16.04.1885 Hämeenkyrö Parila (H835/90), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuoli 08.06.1918 Lahden vankileirissä tulirokkoon (H1134/18).

250. Peltiseppä Wilho Ferdinand Kinkki, s. 26.03.1887 Hämeenkyrö Heinijärvi (H99/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu toukokuussa 1918. Kuollut 11.07.1918 Hämeenlinna vankileirissä (H89/18).

251. Torpan poika Taavetti Aleksius Kivelä, s. 20.05.1887 Hämeenkyrö Parila (H844/90). Esikuntaupseeri punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 15.05.1918. Kuollut 10.08.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1149/18).

252. Sekatyömies Iivari Jeremias Kivistö, s. 21.08.1881 Viljakkala Harhala (V16/81), kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 21.06.1918 Hämeenlinnan sotilassairaalassa (H602/18). Kaksi seuraavaa ovat hänen veljiänsä. 

253. Sekatyömies Paavo Edvard Kivistö, s. 08.01.1893 Viljakkala Harhala (V21/03), kirjoilla Hämeenkyrössä. Edellisen veli. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuoli 10.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H597/18).

254. Sekatyömies Vihtori Jooseppi Kivistö, s. 19.03.1896 Viljakkala Harhala (V21/03), kirjoilla Hämeenkyrössä. Kahden edellisen veli. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolassa 01.05.1918. Kuollut 18.06.1918 Hämeenlinnan sotilassairaalassa vatsatautiin (H597/18).

255. Torpparinpoika Alvar Jalmari Karoliinanpoika Koivisto (entinen Friman), s. 22.06.1898. On osoittautunut samaksi henkilöksi kuin nro 355, Alvar Jalmari Vilen-Koivisto. Sotasurmissa Koivisto ja Alvar Jalmari Karoliinanpoika Koivisto.

256. Muurari Taavetti Koivisto (entinen Pirttijärvi) Taavetti, s. 30.08.1876 Ikaalinen Vehuvarpee (I1011/83). Sukunimi Koivisto otetiin käyttöön Jämijärvellä. Kirjoilla Hämeenkyrössä. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 14.07.1918 Lappeenrannan vankileirissä suolitulehdukseen (H603/18).

257. Talollinen Kalle Maurits Koskela (entinen Hanhioja), s. 14.04.1875 Suodenniemi Märkätaipale (S157/81). Koskela sukunimi otettu käyttöön muutettaessa Hämeenkyröön 1907. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdess 01.05.1918. Kuollut 04.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä nälkään (H1688/18).

258. Torppari Matti Vilhelm Koski, s. 24.02.1891 Hämeenkyrö Kostula (H485/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 11.06.1918 Lahden vankileirissä keuhkokuumeeseen (H504/18). Seuraavan poika.

259. Maanviljelijä Taavetti Vilhelm Koski, s. 07.07.1856 Hämeenkyrö Prestegården (H549/57). Edellisen isä. Ei kuulunut punakaartiin. Vangittu Hämeenlinnassa 28.04.1918. Kuollut 09.06.1918 Hämeenkyrön Kostulassa rakkotulehdukseen, oli vapautunut vankileiriltä (H504/18).

260. Torppari Juho Vilhelm Köhkörö (entinen Saloniemi), s. 20.06.1869 Hämeenkyrö Tokoinen (H640/71). Nai Köhkörön torpan lesken 1902, sukunimi Köhkörö tuli naimakaupan mukana. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 02.04.1918. Vapautui Tammisaaren vankileiriltä 12.08.1918.  Kuoli 15.08.1918 Hämeenkyrön Pappilassa kotimatkalla heikkouteen (H1106/18).

261. Muonarenki Kalle Salomon Laakso (entinen Karjusilta, entinen Saarikoski), s. 08.06.1886 Hämeenkyrö Uskelassa (H1075/90). Laakso sukunimi otettu käyttöön n. 1910. Kuollut 15.07.1918 Lappeenrannan vankileirissä nälkään.

262. Sekatyömies Martti Emil Laakso (entinen Nokkala), s. 26.02.1892 Hämeenkyrö Kuotila (H537/01). Laakso sukunimi otettu käyttöön noin 1902. Sotilas punakaartissa. Vangittu 06.04.1918. Kuollut 17.07.1918 Tampereen vankileirissä (H544/18).

263. Kirvesmies Taavetti Oskari Eevanpoika Lahtinen (entinen Vuorenmaa), s. 01.08.1870 Hämeenkyrö Kalkunmäki (H192/71). Sukunimi Lahtinen otettu käyttöön noin 1891. Sotilas punakaartissa, esikunnan jäsen. Vangittu 01.04.1918. Kuollut 02.08.1918 Tammisaaren vankileirissä. Hänen sisarensa poikia (sukunimi Hakala, entinen Nordlund) kaatui sisällissodassa kaksi, toinen valkoisten ja toinen punaisten puolelle. Numero 109:n isä.

264. Sekatyömies Taavetti Lahtinen (entinen Vasu, entinen Niemi), s. 18.02.1875 Ikaalinen Niemi (I732/83). Lahtinen sukunimi otetaan käyttöön n. 1901 Ikaalisissa. Punakaartissa, punaisten johtajia. Käynyt vanhan sotaväen Suomen kaartissa. Vangittu Somerniemessä. Kuollut 30.07.1918 Turun vankileirissä keuhkokuumeeseen (H177/18).

265. Työmies Vilho Verner Lahtinen (entinen Kyrönen, entinen Helenius). s. 29.05.1885 Hämeenkyrö Vesajärvi (H1287/90). Sukunimi Lahtinen otettu Karkusta palattaessa 1912. Muonitusosaston sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolassa 01.05.1918. Kuollut 15.07.1918 Helsingin Isosaaren vankileirissä.

266. Sekatyömies Aarne Vihtori Iidanpoika Laine, s. 04.12.1902 Tampere(H537/01).Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 14.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä isorokkoon (H566/18).

267. Tehtaalainen Kalle Vihtori Lampinen (entinen Seppälä), s. 01.06.1899 Hämeenkyrö Tuokkola (H1427/01. Sukunimi Lampinen otettu noin 1902. Sotilas punakaartissa. Vangittu 06.05.1918. Kuollut 06.10.1918 Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kuritushuonevankina kuumeeseen (H299/18).

268. Renki Vihtori Johannes Lehtimäki (entinen Virtanen), s. 09.10.1900 Hämeenkyrö Pyöräniemi (H1197/01), Lehtimäki sukunimi 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.015.1918. Kuollut 26.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä (H1582/18).

269. Torppari Taavetti Vilhelm Lehtiniemi (entinen Ojala, entinen Hirvelä, entinen Ilomäki), s. 01.02.1858 Ikaalinen Osara (I6/58), Ikaalisista muutettaessa sukunimi muuttuu Hirvelä (Hirviluoma), nimi Lehtiniemi tulee noin 1893. Sotilas punakaartissa. Vangittu 27.03.1918. Kuollut 27.06.1918 Tammisaaren vankileirissä punatautiin (H1577/18).

270. Väinö Iivari Lehtonen (entinen Pukkila), s. 22.11.1889 Hämeenkyrö Jumesniemi (H211/90). Sukunimi Lehtonen otettu käyttöön noin 1902. Sotilas punakaartissa. Joutui 1918 Närpiön leirille (SVL, Bb 25, n:o 315), josta ilmeisesti siirrettiin Tammisaareen. Kuulusteltu 3.7. (VROSyA, Ak 14) Kuoli heinäkuussa 1918 Tammisaaressa? (PT), katosi 1918 (välipäätös 7.9.1929) Kuoli heinäkuussa 1918 Tammisaaren vankileirissä (TT).

271. Sekatyömies Yrjö Jaakko Lehtonen, s. 25.07.1895 Hämeenkyrö Kyröskoski (H581/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918 Lahdessa. Kuollut 06.08.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H606/18).

272. Iivari Advid Leppänen (entinen Ojala, entinen Tuohenmaa), s. 06.10.1888 Hämeenkyrö Vesajärvi (H1284/90). Iivarin sukunimi Leppänen tulee 1902 ja syntymäpäiväksi on merkitty kastepäivä 06.11.1888. Sotilas punakaartissa. Kuollut 1918 Lahden vankileirissä kuollut, kuolinaika heinäkuu? (PT).

273. Maatyömies Kalle Iivari Leppänen (entinen Tonttila), s. 23.08.1887 Hämeenkyrö Laitila (H481/90). Kalle ottaa sukunimen Leppänen 1909, vanhemmat ja sisaret jo aikaisemmin. Sotilas punakaartissa. Vangittu huhtikuussa 1918. Kuollut 14.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H1667/18).

274. Torpanpoika Kalle Anshelm Liiten (entinen Keskinen), s. 28.01.1900 Hämeenkyrö Vesajärvi (H1717/01). Keskiset asuivat Osaran Liiten-nimistä torppaa. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 23.06.1918 Lahden vankileirissä (H1730/18).

275. Sekatyöläinen Fanni Maria Lilja, s. 30.03.1893 Hämeenkyrö Mahnala (H831/01). Kuului punakaartiin. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 26.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H830/18). 

276. Katri Johanna Lindgrén os. Formulahti, s. 25.10.1891 Hämeenkyrö Pappila (H1118/01). Kuului punakaartiin, aseenkannosta ei tietoa. Vangittu 27.03.1918. Kuollut 02.10.1918 Hämeenlinnan pakkotyölaitoksessa (H1319/18). Juho Eino Lindgrénin (nro 29) aviopuoliso.

277. Maalari Orpo Ilmari Lindgrén, s. 15.02.1897 Hämeenkyrö Kostula (H483/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu huhtikuussa 1918 Hämeenlinnassa. Kuollut 09.07.1918 Hämeenlinna vankileirissä isorokkoon (H509/18). 

278. Torppari Arvid Vihtori Jalmari Lohikoski, s. 20.10.1897 Hämeenkyrö Uskela (H1572/01), kirjoilla Hämeenkyrössä. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 13.09.1918 Lahden vankileirissä suolistosairauteen (H1569/18).

279. Torppari Väinö Nikolai Lähteenmäki (entinen Kujanpää), s.  04.10.1888 Hämeenkyrö Jumesniemi (H192/90). Lähteenmäki sukunimi tuli käyttöön noin 1889. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 18.08.1918 Helsingin Iso Mjölön (Isosaaren) vankileirissä (H1065/18). Evertti Lähteenmäen (nro 73) ja Juho Lähteenmäen (nro 173) veli.

280. Sekatyömies Kalle Vihtori Lähteenmäki, s. 13.01.1881 Hämeenkyrö Kostula (H398/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 16.08.1918 Hämeenlinnan vankileirin poliklinikassa (H486/18).

281. Koneenkäyttäjä Juho Kustaa Manner (entinen Wilenius), s. 21.02.1882 Viljakkala Harhala (V22/92). Sukunimi Manner on otettu käyttöön noin 1904 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 05.07.1918 Lappeenrannan vankileirissä punatautiin (H612/18).

282. Torppari Taavetti Vihtori Metsänen, s. 18.04.1886 Hämeenkyrö Pappila (H805/90). Sotilas punakaartissa. Kuollut 16.05.1918 Tampereen vankileirissä vatsahaavaan (H1108/18). Kantoi asetta, ei muuta tietoa. Juho Iivarin Metsäsen (nro 129) veli.

283. Tehtaalainen Johannes Murto (entinen Walenius), s. 24.06.1885 Hämeenkyrö Kyröskoski (H1344/90). Murto sukunimi otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 27.03.1918. Kuollut 09.06.1918 Tammisaaren vankileirissä (H613/18).

284. Sekatyömies Oskari Edvard Mustalahti, s. 25.03.1889 Hämeenkyrö Sarkkila (H932/90). Sotilas punakaartissa. Kuollut 21.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H1272/18).

285. Työmies Emil Johan Mäkelä, s. 05.04.1895 Hämeenkyrö Urjainen (H1531/01). Komppanianpäällikkö punakaartissa. Vangittu Hollolassa. Kuollut 1918 Riihimäen vankileirissä.

286. Torppari Huugo Anselm Mäkelä, s. 24.04.1888 Hämeenkyrö Heinijärvi (H93/90) Vangittu Porin antautumisessa. Sotilas punakaartissa. Tuomio 10 vuotta kuritushuonetta. Kuollut 28.12.1918 Tammisaaren pakkotyölaitoksessa heikkouteen (H92/18).

287. Kirvesmies Malakias Patrik Mäkelä, s. 15.12.1880 Hämeenkyrö Pukara (H598/80). Punakaartissa vahtisotilaana. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 26.06.1918 Hämeenlinnan sotilassairaalassa lavantautiin (H653/18).

288. Työläinen Olga Vilhelmiina Mäkelä (entinen Kivisenoja), s. 21.02.1879 Mouhijärvi Ryömälä (M186/81). Naimisiin 1905 Mäkelän kanssa. Punakaartissa, aseenkannosta ei tietoa. Vangittu Hämeenkyrössä 31.03.1918. Kuollut 28.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H92/18). Olgasta lisää Leila Niemenmaan blogissa.

289. Sekatyömies Jalmari Mäkinen (entinen Trumppula), s. 07.02.1898 Hämeenkyrö Järvenkylä (H323/01). Mäkinen sukunimi otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 01.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H324/18).

290. Kirvesmies Kalle Benjaminpoika Mäkinen (entinen Murumäki), s. 13.09.1877 Hämeenkyrö Mahnala (H409/80). Sukunimi Mäkinen otettu 1911 jälkeen. Osaston päällikkö punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 09.07.1918 Lahden vankileirissä suolitulehdukseen (H890/18).

291. Sekatyömies Kalle Justinius Karoliinanpoika Mäkinen (entinen Vuorenmaa), s. 13.04.1894 Hämeenkyrö Parila (H1153/01). Otti sukunimen Mäkinen 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Viipurissa 04.05.1918. Kuollut elokuussa (?) 1918 Tammisaaren vankileirissä. Julistettiin kuolleeksi 1.1.1929.

292. Kirvesmies Kalle August Märri, s. 06.01.1886 Hämeenkyrö Tuokkola (H1051/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu 30.03.1918. Kuollut 20.05.1918 Raahen vankileirissä punatautiin (H1410/18). Vilho Märrin (nro 97) veli.

293. Sekatyömies Vilho Eemil Niemelä (entinen Wass), s. 16.05.1892 Hämeenkyrö Tuokkola (H1435/01). Sukunimi Niemelä otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu 30.03.1918. Kuollut 30.05.1918 Raahen vankileirissä heikkouteen (H1364/18).

294. Juho Niemi, s. ?. Kuollut 25.06.1918 Tammisaaren vankileirissä punatautiin. Muita tietoja ei löydetty toistaiseksi.

295. Tehtaalainen Seeti Mikael Niemi (entinen Haapaniemi), s. 02.08.1886 Suodenniemi Kittilä (S135/91). Sukunimi Niemi otettu käyttöön 1908. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 11.06.1918 Hämeenlinnan isorokkosairaalassa (H617/18).

296. T. Niemi, s. Kuollut 10.06.1918 Hämeenlinnan vankileirissä. Muita tietoja ei löydetty toistaiseksi.

297. Wihtori Jalmari Niemi (entinen Virkajärvi), s. 22.11.1892 Hämeenkyrö Räystö (H1202/01). Wihtori otti sukunimen Niemi käyttöön noin 1902. Sotilas punakaartissa. Kuollut 19.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1205/18).

298. Torppari Yrjö Fredrik Niemi (entinen Pajunen), s. 22.04.1899 Hämeenkyrö Kostula (H485/01). Sukunimi Niemi otettu käyttöön 1906. Sotilas punakaartissa. Kuollut 22.06.1918 Tammisaaren vankileirissä (H1205/18).

299. Sekatyömies Heikki Alfred Nieminen, s. 16.01.1887 Hämeenkyrö Pyöräniemi (H879/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 01.04.1918. Kuollut 05.06.1918 Raahen vankileirissä munuaistautiin, haudattu Raahessa (H1187/18).

300. Palstatilallisen poika Johannes Nieminen (entinen Moisio), s. 26.12.1896 Ikaalinen Niemi (I1299/00). Sukunimi Nieminen otettu käyttöön 1901 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 03.04.1918. Siirretty Raahesta 3.6.1918 Tammisaareen. Kuollut  25.06.1918 Tammisaaren vankileirissä (TT).  

301. Renki Paavo Johannes Nieminen, s. 01.09.1898 Hämeenkyrö Kyröspohja (H636/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 06.04.1918. Kuollut 26.05.1918 Tampereen vankileirissä keuhkokuumeeseen (H652/18).

302. Renki Paavo Viktor Nieminen, s. 20.09.1900 Hämeenkyrö Herttuala (H172/01), Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahti 01.05.1918. Kuollut 20.07.1918 Lahden vankileirissä heikkouteen (H139/18).

303. Muonarenki Kalle Anshelm Norrgård, s. 05.09.1886 Hämeenkyrö Pukara (H854/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 30.06.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H84/18).

304. Työmies Juho Vihtori Nurmi (entinen Stenroth), s. 28.09.1889 Mouhijärvi Hahmajärvi (M413/91). Sukunimi Nurmi otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolassa 01.05.1918.  Vapautui Lappeenrannan vankileiriltä. Kuollut 15.09.1918 Hämeenkyrössä keuhkotautiin (H1667/18).

305. Sekatyömies Kustaa Erland Nuutila (entinen Knuutila), s. 18.08.1883 Hämeenkyrö Pappila (H807/90). Sukunimi Nuutila otettu käyttöön 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereen valtauksessa. Kuollut 27.07.1918 Tammisaari vankileirissä heikkouteen (H617/18). 

306. Kalle Edvard Ojala (entinen Ristilä), s. 12.07.1879 Hämeenkyrö Mahnala (H440/90). Sukunimi Ojala otettu käyttöön 1906 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu 09.04.1918. Kuollut 22.06.1918 Tammisaaren vankileirissä (H1070/18).

307. Työmies Aarne Villehard Otonpoika Ojanen, s. 04.02.1897. Sotilas punakaartissa. Elinkautinen tuomio 06.08.1918. Tuomion langettaja VRO 113 osasto. Kuollut 16.08.1918 Tammisaaren vankileirissä.

308. Torppari Juho Herman Pajulahti (entinen Lindroos), s. 08.03.1874 Ylöjärvi Siivikkala (Y336/76). Sukunimi Pajulahti avioliiton kautta 1899 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Kuollut 22.07.1918 Tammisaaren vankileirissä punatautiin (H806/18).

309. Viktor Mikael Palmgrén, s. 26.09.1886 Hämeenkyrö Sarkkila (H922/90). Osallisuudesta punakaartiin ei tietoa. Kuollut 1918 Hämeenlinnan vankileirissä, kuoli todennäköisesti kesällä. Julistettu kuolleeksi 12.01.1940, virallinen kuolinaika 01.01.1929. Seuraavan ja Martti Palmgrenin (nro 98) veli.

310. Työmies Wäinö Rudolf Palmgrén, s. 20.03.1891 Hämeenkyrö Sarkkila (H1248/01). Sotilas punakaartissa. Kuollut 29.06.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H328/18). Edellisen ja Martti Palmgrenin (nro 98) veli.

311. Työmies Antero Nikolai Peltonen, s. 10.12.1901 Hämeenkyrö Haukijärvi (H6/01), Sotilas punakaartissa. Kuollut 29.07.1918 Lappeenrannan vankileirissä munuaistautiin (H705/18). Seuraavan poika.

312. Työmies Kalle Vihtori Peltonen (entinen Lärka), s. 25.07.1872 Lavia Kalliala (L201/79). Sukunimi Peltonen otettu käyttöön Pirkkalassa 1896 jälkeen. Sotilas punakaartissa, punaisten johtajia. Kuollut elo-syyskuu 1918 Lappeenrannan vankileirin (H705/18). Edellisen isä. Kallesta tarkemmin Leila Niemenmaan blogissa.

313. Matti Penkonen, s. ?. Kuollut 29.05.1918 Tampereen vankileirissä munuaistulehdukseen. Ei toistaisesi muuta tietoa henkilöstä. 

314. Torppari Nikolai Ludvig Penttinen, s. 02.10.1900 Hämeenkyrö Sasi (H1310/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 06.04.1918. Kuollut 27.07.1918 Tammisaaren vankileirissä punatautiin (H1313/18).

315. Renki Eino Jalmari Petäjä, s. 25.12.1895 Viljakkala (V372/03). Sotilas punakaartissa, hevosmies. Kuollut 29.06.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H1375/18).

316. Sekatyömies Kalle Nestori Pihlaja (entinen Pihlajaniemi), s. 03.02.1871 Ikaalinen Kilvakkala (I577/73). Sukunimi Pihlaja otettu käyttöön Suodenniemellä 1896. Vangittu Tampere 03.04.1918. Valtiorikosoikeudessa tuomio 6 vuotta vankeutta, tuomion langetti VRO 111. osasto 27.08.1918. Kuollut 17.10.1918 Tammisaaren pakkotyölaitoksessa keuhko- ja suolikatarriin (H1195/18).

317. Maatyömies Vihtori Rikhard Ponki (entinen Saksa), s. 19.03.1893 Hämeenkyrö Kalkunmäki (H377/01). Sukunimi Ponki tuli käyttöön 1903. Sotilas punakaartissa. Kuollut 01.08.1918 Lahden vankileirin kasarmissa no 4 heikkouteen (H1436/18).

318. Työmies Eemil Vihtori Pukkila, s. 19.03.1886 Hämeenkyrö Mahnala (H622/90). Sotilas punakaartissa. Kuollut 21.07.1918 Kuopion vankileirissä suolikatarriin ja haudattiin Outokummun vankisiirtolassa (H236/18). Seuraavan veli.

319. Väinö Iivari Pukkila, s. 22.11.1889 Hämeenkyrö Jumesniemi (H211/90). Sotilas punakaartissa. Kuollut kesäkuussa 1918 Tammisaari vankileirissä. Edellisen veli. 

320. Torppari Juho Vilhelm Rahkola (entinen Kivistö), s. 06.08.1879 Hämeenkyrö Vesajärvi (H885/80). Sukunimi Rahkola otettu käyttöön 1908 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 05.07.1918 Lappeenranta vankileirissä isorokkoon (H1680/18).

321. Kunnantalon vahtimestari Kalle Vilhelm Rajala, s. 01.10.1883 Hämeenkyrö Pappila (H816/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolassa. Kuollut 24.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä espanjantautiin (H1110/18). 

322. Renki Martti Oskari Rajala, s. 06.01.1893 Hämeenkyrö Kierikkala (H474/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 12.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä munuaistulehdukseen (H778/18).

323. Torppari Taavetti Evert Rajala, s. 01.09.1889 Hämeenkyrö Sarkkila (H912/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu huhtikuussa1918. Kuollut 02.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H1236/18).

324. Torppari Vihtori Erland Rajala (entinen Kujanpää), s. 19.03.1874 Hämeenkyrö Kuotila (H276/80). Sukunimi Rajala tuli käyttöön torpanvaihdon yhteydessä 1887. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrö 30.03.1918. Kuollut 21.07.1918 Tammisaaren vankileiri punatautiin (H1438/18). Kantoi asetta. 

325. Torppari Vihtori Nikolai Rajala (entinen Aro), s. 27.09.1900 Huittinen Meskala (H1023/03). Sukunimi Rajala otettu käyttöön muutettaessa Kalkunmäkeen Rajalan torppaan 1904. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 11.06.1918 Lahden vankileirissä vesipöhöön (H417/18).

326. Työmies Kalle Vihtori Rajaniemi, s. 07.04.1887 Hämeenkyrö Kuotila (H405/90), Osaston päällikkö punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 03.04.1918. Kuollut 30.08.1918 Tammisaaren vankileirissä keltakuumeeseen (H1445/18).  

327. Torppari Juho Malakias Ringbom, s. 31.01.1859 Hämeenkyrö Untila (H560/64). Ringbom on äitinsä sukunimi. Sotilas punakaartissa. Vangittu kodistaan Hämeenkyrössä 30.03.1918. Kuollut 19.06.1918 Tammisaaren vankileirissä. 

328. Sekatyömies August Aaro Ristilä, s. 12.03.1900 Hämeenkyrö Untila (H1518/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampere 01.04.1918. Kuollut 20.06.1918 Tammisaaren vankileirissä (H1495/18).

329. Sekatyömies Taavetti Vilhelm Ristilä, s. 12.10.1898 Hämeenkyrö Untila (H1518/019. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 01.04.1918. Kuollut 17.08.1918 Tammisaaren vankileirissä vatsatautiin (H1495/18). Edellisen veli.

330. Renki Taavetti Vihtori Ristimäki, s. 18.07.1893 Suodenniemi Lahdenperä (S477/01). Sotilas punakaartissa. Kuollut 06.07.1918 Lappeenrannan vankileirissä heikkouteen (H1670/18).  

331. Eenok Rikhard Saari (entinen Saarinen), s. 11.06.1896 Hämeenkyrö Sasi (H1279/01). Sukunimi Saari otettu käyttöön 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa.  Kuollut 24.05.1918 Tampereella tulirokkoon, haudattu Tampereelle (H764/18).

332. Torppari Kalle Markus Saari (entinen Vilenius), s. 26.04.1900 Huittinen Nanhia (H1214/03). Sukunimi Saari otettu käyttöön 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918.  Kuollut 23.06.1918 Hämeenlinnan sotilassairaalassa lavantautiin (H416/18). 

333. Työmies Wäinö Wihtori Saari, s. 15.6.1889 Uskelassa (H16169/90). Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 31.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä isorokkoon (H1596/18).

334. Arttur Viljam Salminen, s. 26.03.1900 Hämeenkyrö Mahnala (H 858/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu huhtikuussa 1918. Kuollut 1918, arvellaan kuolleen Tammisaaren vankileirissä. Ks. https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_12081/table Sama henkilö esiintyy toiseen kertaan Sotasurmissa nimellä Viljo Artur Salminen. Tällä nimellä seuraavat tiedot: Vangittu 18.04.1918 Karkussa, kuollut 01.09.1918 Tammisaaren vankileirissä (VRO, TT) Ks.  https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_36851/table Seuraavan veli.

335. Renki Kalle Eino Salminen, s. 05.02.1896 Hämeenkyrö Mahnala (H858/01), Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 21.06.1918 Hämeenlinnan vankileirin sotilassairaalassa (H835/18). Edellisen veli.

336. Kirvesmies Vihtori Salminen (entinen Ylinen Myllymaa?), s. 26.09.1866 Hämeenkyrö Muotialassa (H452/71). Sotilas punakaartissa, esikunnan kirjuri. Sukunimi Salminen otettu käyttöön 1893 jälkeen. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 14.06.1918 Lappeenrannan vankileirissä isorokkoon (H890/18). Edellisten isä.  

337. Tehtaalainen Juho Nikolai Salminen (entinen Harju), s. 18.12.1895 Ikaalinen Tevaniemi (I1584/00). Sukunimi Salminen otettu käyttöön 1910 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Kuollut 20.06.1918 Tammisaaren sotilasvankilassa kuumeeseen (H625/18).

338. Maalari Aleksi Johannes Salo (entinen Tält), s. 17.07.1895 Hämeenkyrö Kyröskoski (H593/01). Sukunimi Salo otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereen valtauksen yhteydessä. Kuollut 15.05.1918 Tampereen sotilassairaalassa suolitulehdukseen (H626/18).

339. Renki Kalle Kustaa Sarva, s. 27.09.1890 Karkku Palviala (K391/92). Edellisen veli. Sotilas punakaartissa. Kuollut 05.07.1918 Lappeenrannan sotavankileirissä nälkään (H1646/18). Ks. Sotasurmasampo https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_11937/table Sama henkilö esiintyy Sotasurmasampossa nimellä työmies Kalle Salo seuraavin tiedoin: s. 1891, kuollut 10.08.1918 Lappeenrannan vankileirissä. Ks. https://sotasurmat.narc.fi/fi/victims/page/p_29577/table

340. Sekatyömies Jalmari Mikael Saloniemi, s. 27.04.1892 Hämeenkyrö Ilottula (H211/01), Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahti 01.05.1918. Kuollut 09.08.1918 Hämeenlinnan sotilasvankilassa (H630/18).

341. Työmies Mooses Vilhelm Saloniemi, s. 04.09.1895 Hämeenkyrö Kyröskoski (H605/01). Edellisen veli. Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 03.04.1918. Kuollut 22.08.1918 Tammisaaren vankileirissä (H626/18).

342. Renki Arvo Emil Siren (entinen Leppälammi), s. 16.05.1898 Ikaalinen Vatula (I1750/00), Sukunimen Siren käyttöönotosta ei tietoa. Sotilas punakaartissa. Kuollut 01.08.1918 Tammisaaren vankileirissä punatautiin (H1573/18). 

343. Maatyöläinen Kalle Jalmari Sirén (entinen Kankaristo), s. 26.08.1890 Hämeenkyrö Hirvola (H189/01). Sukunimi Sirén otettu käyttöön 1890 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hollolan Vesalassa 01.05.1918. Kuollut 1918 Lahden vankileirissä.

344. Viilaaja Wilho Einar Skofelt, 15.08.1898 Iitti Kuusankoski (I59/04). Sotilas punakaartissa. Vangittu Hämeenkyrössä 20.05.1918. Kuollut 17.07.1918 vankileirissä (H630/18). Toinen tieto: kuollut 16.08.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (VL). 

345. Sekatyömies Martti Ernest Suomela (entinen Paasto), s. 04.06.1897 Hämeenkyrö Kostula (H487/01). Sukunimi Suomela otettu käyttöön 1902 jälkeen. Hevosmies ja sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 28.04.1918. Kuollut 26.06.1918 Hämeenlinnan sotilassairaalassa (H492/18).

346. Saksikoneenhoitaja Vihtori Erland Tarkki (entinen Stark, entinen Lehtimäki), s. 04.04.1878 Ikaalinen Luhalahti (I637/83). Sukunimi Tarkki otettu käyttöön 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 05.08.1918 Lahden vankileirin kasarmissa 4 vatsatautiin (H500/18).

347. Renki Väinö Vihtori Tonttila, s. 01.02.1895 Hämeenkyrö Parila (H1140/01). Komppanian päällikkö punakaartissa. Vangittu huhtikuussa 1918. Kuollut 09.07.1918 Hämeenlinnan sotavankilassa (H897/18).

348. Renki Edi Arvid Tuominen, s. 14.07.1896 Hämeenkyrö Järvenkylä (H284/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 06.04.1918. Kuollut 04.09.1918 Tampereen vankileirissä vatsakalvontulehdukseen. 

349. Torppari Eero Johannes Tuomisto, s.12.08.1900 Hämeenkyrö Vesajärvi (H1687/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 28.07.1918 Lahden vankileirissä turvotukseen (H1698/18).

350. Torppari Vihtori Jalmari Tuomisto, s. 25.10.1897 Hämeenkyrö Vesajärvi (H1687/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 09.05.1918. Kuollut 26.07.1918 Lahden vankileirissä (H1698/18). Edellisen veli. 

351. Kalle Jalmari Tuomisto (entinen Ahlfors), s. 25.11.1879 Hämeenkyrö Herttuala (H93/80). Sukunimi Tuomisto otettu käyttöön 1910 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 11.07.1918 Lahden vankileiriltä vapauduttuaan (H148/18).

352. Sekatyömies Kalle Otto Vaininen (entinen Liljeblom), s. 09.04.1899 Kymi syntynyt ja kastettu, Hämeenkyrö rippikirja (H602/01). Sukunimi Vaininen otettu käyttöön 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu 06.04.1918. KuoLlut 27.08.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H634/18).

353. Konepajan työmies Uno Aleksi Valbom (entinen Koivisto-Wahlbom), s.17.07.1895 Hämeenkyrö Tuokkola (H1417/01). Sukunimi Valbom tullut käyttöön 1911 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Tuomion langettaja VRO 77. osasto 15.08.1918, tuomio 11 vuotta kuritushuonetta, 15 vuotta vailla kansalaisluottamusta. Kuollut 03.09.1918 Suomenlinnan vankileirissä suolistotulehdukseen (H635/18).

354. Puuseppä Martti Jalmari Valkama, s. 20.11.1891 Hämeenkyrö Heinijärvi (H100/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu Janakkalan Turengissa 05.05.1918. Kuollut 10.08.1918 Hämeenlinnan vankileirin sairaalassa isorokkoon (H19/18).

355. Torpan kasvatti Alvar Jalmari Vilen-Koivisto (entinen Friman), s. 22.06.1898 Hämeenkyrö Pappila (H1099/01). Koivisto sukunimen liitteeksi tuleen kasvattitorpasta 1908 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Kuollut 04.08.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H70/18). Alvarista tarkemmin Leila Niemenmaan blogissa. Osoittautunut samaksi henkilöksi kuin nro 255, Alvar Jalmari Karoliinanpoika Koivisto. Sotasurmissa Koivisto ja Vilen-Koivisto.

356. Työmies Johannes Virtanen (entinen Peräoja), s. 28.12.1877 Hämeenkyrö Vesajärvi (H882/80). Sukunimi Virtanen otettu käyttöön 1902 jälkeen. Aseenkannosta eikä perheestä mitään tietoa. Vangittu Haminassa 04.05.1918. Kuollut 14.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen.

357. Sekatyömies Martti Arvid Virtanen, s. 11.04.1893 Hämeenkyrö Kuotila (H537/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 06.04.1918. Kuollut 01.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H543/18). 

358. Palvelija Irene Augusta Vuorio (entinen Hellstén), s. 06.04.1902 Hämeenkyrö Kostula (H479/11). Sukunimi Vuorio otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa, aseenkannosta ei tietoa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 13.10.1918 vankileiriltä vapauduttuaan keuhkokuumeeseen (H485/18). Seuraavan sisar.

359. Palvelija Sylvi Amalia Vuorio e. Hellstén, s. 18.08.1899 Hämeenkyrö Kostula (H482/01). Sukunimi Vuorio otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa, aseenkannosta ei tietoa. Vangittu Hollolan Okeroisissa 01.05.1918. Vapautui Hämeenlinnan vankileiriltä 22.09.1918. Kuollut 07.10.1918 Hämeenkyrössä keuhkokuumeeseen (H485/18). Edellisen sisar. 

360. Muurari Kalle Walerius Walenius, 29.01.1881 Hämeenkyrö Kyröskoski (H949/80).  Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 11.06.1918 Lahdessa sotilasvankisairaalassa keuhkokuumeseen (H635/18).

361. Sekatyömies Lauri Arvid Wesa (entinen Mikkelsson), s. 09.08.1887 Hämeenkyrö Tuokkola (H1089/90). Sukunimi Wesa otettu käyttöön 1902 jälkeen. Sotilas punakaartissa. Vangittu Siurossa 15.05.1918. Kuollut 27.07.1918 Tampereen vankileirissä keuhkokuumeeseen (H636/18).

362. Työmies Kalle Fredrik Wiitanen, s. 01.10.1889 Mouhijärvi Eskola (M249/91). Sotilas punakaartissa. Kuollut 23.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H207/18).

363. Torppari Frans Wilhelm Wiitaniemi, s. 15.10.1888 Hämeenkyrö Heinijärvi (H87/90).  Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 07.07.1918 Lahden vankileirissä (H37/18).

364. Torppari Kalle Oskari Wikelä (entinen Mikkola, entinen Jyllinsaari), s. 09.08.1878 Hämeenkyrö Lemmakkala (H355/80). Sukunimi Wikelä otettu käyttöön 1909. Sotilas punakaartissa. Vangittu maaliskuussa 1918. Kuollut 22.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1277/18).

365. Tehtaalainen Lauri Erland Wikman, s. 03.11.1895 Hämeenkyrö Kostula (H485/01). Sotilas punakaartissa. Kuollut. 13.07.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H484/18)

366. Sekatyömies Paavo Valentin Wikman, s. 14.02.1898 Hämeenkyrö Kostula (H485/01), Sotilas punakaartissa. Edellisen veli. Vangittu Urjalassa. Kuollut 19.08.1918 Tammisaaren vankileirissä (H484/18).

367. Sekatyöläinen Anna Johanna Wirtanen, s. 26.02.1900 Hämeenkyrö Lemmakkala (H704/01), Sotilas ja sairaanhoitaja punakaartissa, aseenkannosta ei tietoa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 14.07.1918 Hämeenlinna vankileirissä (H789/18).

368. Sekatyömies Taavetti Jalmari Wirtanen (entinen Mäkelä), s. 09.05.1888 Ikaalinen Kurkela (I848/90). Sukunimi Wirtanen otettu käyttöön 1901. Sotilas punakaartissa. Vangittu Hämeenlinnassa huhtikuussa 1918. Kuollut 30.06.1918 Hämeenlinnan vankileirissä (H328/18).

369. Sekatyömies Vihtori Malakias Wirtanen, s. 18.09.1899 Hämeenkyrö Räystö (H1209/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu Tampereella 01.04.1918. Kuollut 06.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1187/18).

370. Sekatyömies Evert Miinanpoika Wuorenmaa, s. 15.01.1886 Hämeenkyrö Myllymäki (H752/90). Sotilas punakaartissa. Kuollut 15.07.1918 Tammisaaren vankileirissä heikkouteen (H1366/18). 

371. Torppari Vieno Martialis Wuorenmaa (entinen Kuuskoski), s. 30.06.1891 Hämeenkyrön Muotialassa (H999/01). Sukunimi Vuorenmaa otettiin käyttöön 1893. Sotilas punakaartissa. Kuollut 23.06.1918 Tammisaaren vankileirissä (H1239/18).

372. Torppari Kalle Kustaa Wuorinen, s. 13.01.1898 Hämeenkyrö Ilottula (H206/01). Sotilas punakaartissa. Vangittu 01.05.1918. Kuollut 04.06.1918 Lappeenranta vankileirissä isorokkoon (H791/18).

373. Sekatyömies Juho Herman Wuorio (entinen Hellstén), s. 07.11.1861 Hämeenkyrö Kostula (H813/64). Sukunimi Wuorio otettu käyttöön 1904. Sotilas punakaartissa, etappikanslian jäsen. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 08.09.1918 Lappeenrannan vankileirissä nälkään (H485/18). Naimisissa, 8 lasta kotona, 12 lasta kaikkiaan. Juhon tyttäristä neljä kuoli vuonna 1918. Lyydi Manner (leski) kuoli 01.10.1918 (H612/18), hänen miehensä Juho Manner kuoli 05.07.1918 (nro 281). Sylvi Wuorio kuoli 07.10.1918 (nro 359). Martta Wuorio kuoli 10.10.1918. Irene Wuorio kuoli 13.10.1918 (nro 358). Sisarukset kuolinsyyksi on merkitty keuhkokuume (H485/18). Kun kuolemantapaukset sattuivat ajallisesti lähekkäin, voi kuolinsyyksi olettaa myös espanjantaudin.

374. Sekatyömies Oskari Ilmari Åkerman, s. 09.01.1898 Hämeenkyrö Kyröskoski (H596/01), Sotilas punakaartissa. Vangittu Lahdessa 01.05.1918. Kuollut 04.07.1918 Hämeenlinnan vankileirin sairaalassa kuumeeseen (H642/18).

 

Lähteet ja lyhenteet

Käytetyt seurakunnalliset lähteet ovat verkossa täällä. Asiakirjoihin tutustuminen vaatii Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys ry:n jäsenyyttä.  Rippikirjat on merkitty luetteloon niin, että ensin on seurakunnan lyhenne, sitten rippikirjan sivu ja lopuksi rippikirjan numero. Esim. H111/11 = Hämeenkyrön rippikirjan 1902-11 sivu 111 ja V111/14 = Viljakkalan rippikirjan 1904-14 sivu 111.

H111/sk = seuraavan 1912 alkavan rippikirjan sivu, jota meillä ei ole saatavilla.

kl = Seurakunnan kuolleiden kirja

sl = Seurakunnan syntyneiden kirja

 

AaM = Aarne Mäkinen Kuustenlatva (s.1916)

AL = Ahti Lindberg

EA = Esko Anttila

EJ = Kuvauksia vuodelta 1917 ja 1918.  Emil Jokisen (s.1892) muistelmat ja päiväkirjat, editoinut Pekka Laine.

HH = Terhi Nallinmaa-Luoto – Maria Agge: Hämeenkyrön historia III. Keuruu 2003.

i ja t = Itä ja Länsi 1918, lehti ilmestyi 1924 – 1930.

Hannu Myllymäki: 50 päivää punavaltaa. Ikaalinen 2000.

JM = Jari Myllyniemi

KP = Kosti Ponki: Aallolla elämän virran (1996).

MN = Mikko Niininen

MR = Marjo Rinne. Sisarusten kirjeitä sisällissodan aikana ja jälkeen Yhdysvalloissa asuneelle Sakari Rinteelle.

OL = Olavi Lauttasalo: Kansakunta jakaantui kahtia: historiaa Ikaalisten seudulta. Ikaalinen 1997.

PP = Aune Mäkynen-Schouwvlieger: Parkanon parooni. Ihminen roolin ja tarinoiden takana. Parkano 1994.

PT = Papiston tilasto

ss = Sotasurmasampo https://sotasurmat.narc.fi/fi/

SDP = Työväen arkisto, ns. Terroritilasto. Verkossa täällä.

SSD = Suomen Sosialidemokraatti

SV = Sakari Virtanen

TE = Tapani Ekstam 

TL = Toivo Lahtinen: Kertomus nuoruusvuosiltani. Toimittanut tytär Maire Raunio1998. Toivo Lahtinen toimi pakotettuna kyytimiehenä punaisille Hämeenkyrössä.

TR = Tapani Rajala

TT = Tauno Tukkisen kokoamat matrikkelit kaatuneista ja kadonneista punaisista. Teoksessa Tuomas Hoppu – Jarmo Nieminen – Tauno Tukkinen: Sisällissodan taistelut Gummerus 2018. Tauno Tukinen: Punaisten teloitustappiot 1918. TT – Karjalohja 2013.

TT 2004 = Tauno Tukkinen: Kumpujen yöstä. Kuolleeksi julistettujen punaisten kohtaloita.  Opas tutkijalle. TT – Karjalohja 2004.

 

Työryhmä

Tapani Ekstam                0400337033 tapani.ekstam@elisanet.fi

Erkki Hiiri                        0505608307 

Veikko Huuska                0443451201 

Ahti Lindberg                  0505644762 

Asko Mielonen                0407768034 askomiel@gmail.com

Hannu Myllymäki             0405882592 

Sakari Virtanen                0407247114

Täydennyksiä ja korjauksia julkaisuun ottavat vastaan Tapani Ekstam ja Asko Mielonen.

Hakemisto

Aalto Anshelm 206

Aalto Martti Nikolai 207

Aaltonen Anshelm 69

Ahlfors Toivo Artturi 208

Ahola Johannes Arvid 104

Alanko Wiljo Paavali 76

Ania Vilho Johannes 209

Antila Vilho Fredrik 210

Anttila Iivari Evert 190

Anttila Oskar Vilhelm 211

Avola Taavetti Johannes 156

Auranen, Kosti Alex Heikinpoika 12

Forsblom, Edvard Erland 8

Favorin Frans Vihtori 59

Eerola Jeremias Evert 122

Eerola Väinö Iivari 120

Ekman Kalle Paavali 123

Gustafsson Helmer Alexander 49

Haansivu Huugo Iivari Kallenpoika 157

Haansivu Viljo Evald 137

Haapala Kalle August 212

Haapala Väinö Aleksius 213

Haapala Väinö Vilhelm 214

Haapanen Emil Konstantin 75

Haapanen Kaarle Matias Matip. 83

Haapanen Taavetti Edvard 85

Haapanen Väinö Nikolai Matinp. 84

Haavisto, Iivari Petter 19

Haavisto Juho Stefanus 215

Hakala Evert 216

Hakala Frans Vihtori 87

Hakala Kalle Jalmari Pauliinanpoika 105

Hakala Kalle Jalmari 159

Hakala Kalle Vilhelm 217

Hakala Martti Paavali 158

Hakala Väinö 148

Hakala Wäinö Nestor Maijanpoika, ks Hakala Väinö

Heininen Väinö Aarne 218

Heininen Väinö Jalmari Tobiaanpoika 160

Hellman Maurits 58

Hellstén Waldemar Ferdinand 191

Heino Kosti Ilmari 219

Heinäjoki Martti Emil 128

Hendiksson Kalle 106

Henriksson Iivari Aleksander 220

Hirvo Eino Vilhelm 221

Hollo Aleksis Anshelm 222

Hollo Juho Wihtori 203

Holm Kalle Arvid 204

Holma, Wihtori 28

Holmström Armas Rafael 48

Honkala Antton Eemil 223

Hällfors-Rajala Väinö Erland 37

Ihantola Eino Vihtori 224

Ihantola Väinö Evert 225

Jaakkola Wihtori 32

Jokimaa Eero 161

Jokinen Eero Ilmari 107

Jokinen Emil Johannes 138

Jokinen Frans Johannes 227

Jokinen Iivari Alfred 226

Jokinen Juho Kustaa  228

Jokinen Kalle Alfred 229

Jokinen Kalle August 230

Jokinen Kalle Iivari 162

Jokinen Lauri Sakarias 163

Jokinen Uuno Vilhelm 231

Jokinen Väinö Johannes 232

Jokinen Wäinö Vihtori 233

Jokisuo Paavo Artturi 234

Juhonen Lauri Akseli 235

Juuse Kalle Jalmari 164

Järvenpää Taavetti Wilho  236

Järvensivu Iivari Rikhard 237

Järvensivu Johannes 238

Järvensivu Väinö Emil 194

Järvi Karoliina Wilhelmiina (Miina) 51

Järvinen Iisak Oskari 239

Järvinen Johannes 240

Järvinen Kaarle Waldemar 165

Järvinen Kalle Vihtori 241

Järvinen Taavetti Fabian 139

Järvinen Vihtori Anselm 242

Kairinen Iivari Johannes 46

Kaipio Arttur Edverd 243

Kaipio Ernst Aleksander 244

Kairinen Isak Oskari Wilhonpoika 55

Kallio Johannes 245

Kallio Taavetti Vihtori 246

Kalliomäki Taavetti Vihtori 247

Kangas Kalle Iivari 246

Kari Kalle Kyprianus 151

Kauppinen Justus Hermanninpoika 166

Kauppinen Kustaa Oskarinpoika 88

Keskinen Jalmar 33

Keskinen Jalmari Eriikanpoika ks. Keskinen Jalmar

Keskinen Juho Vilhelm 249

Kinkki Wilho Ferdinand 250

Kitti Iisak Efraiminpoika 202

Kivelä Taavetti Aleksius 251

Kivilähde Herman 39

Kivistö Iivari Jeremias 252

Kivistö Paavo Edvard 253

Kivistö Martti Johannes 167

Kivistö Vihtori Jooseppi 254

Koivisto Alvar Jalmari Karoliinanpoika 255

Koivisto Kalle Jaakko 108

Koivisto Matti Nestor 195

Koivula Lauri Vilhelm 34

Koivisto Taavetti 256

Koivulahti Juho Vihtori 168

Koivuniemi Ananias Maurits 118

Kortesluoma Väinö Johannes 57

Koskela Kalle Maurits 257

Koski Martti Rikard 193

Koski Matti Vilhelm 258

Koski Taavetti Vilhelm 259

Koskinen Eliina Matilda (Tilda) 43

Koskinen Juho Ismael (Tuomas) 56

Koskinen Matias Väinö 66

Koskinen Väinö Johannes 67

Kujanpää Väinö Johannes 169

Kukkola Kalle Anshelm 89

Kuokkala Vihtori Iivari Efraiminpoika 90

Köhkörö Juho Vilhelm 260

Laakso, Edal Nikolai 10

Laakso Kalle Salomon 261

Laakso Kustaa 140

Laakso Martti Emil 262

Laaksonen Juho Nikodemus 91

Laaksonen Väinö Nikolai 196

Lahtinen Jalmari Nikodemus 109

Lahtinen Taavetti Oskar Eevanpoika 263

Lahtinen Taavetti 264

Lahtinen Vilho Verner 265

Laine Aarne Vihtori Iidanpoika 266

Laine, Evert Wihtori 20

Laine Juho Wihtori 141

Laine Kalle Anshelmi Hildanpoika 150

Laine Taavetti Jalmari 124

Lammi Einar (Eino) Malakias 110

Lampinen Kalle Vihtori 267

Laurila Nestori Gabinus 111

Leander Vihtori Gabinus 152

Lehtimäki Vihtori Johannes 268

Lehtinen Frans Wilhelm 38

Lehtinen Otto Juhonpoika 171

Lehtiniemi Taavetti Vilhelm 269

Lehto Toivo Amandanpoika 92

Lehto Toivo Matias Miinanpoika 112

Lehto Wiljo Paavali Miinanpoika 93

Lehtonen Väinö Iivari 270

Lehtonen Yrjö Jaakko 271

Leino, Yrjö Emil 24

Leivo Kaarle Vihtori Eerikinpoika 60

Leivo Vihtori 189

Leppänen Iivari Arvid 272

Leppänen Kalle Iivari 273

Leppänen Taavetti Efrain 52

Leppänen-Ahola Juho Paavali Henrikinpoika 132

Lestander Karl Edvart 47

Liiten Kalle Anshelm 274

Lilja Fanni Maria 275

Lindgren, Eino Evert 17

Lindgrén Fanni Maria 276

Lindgrén, Juho Eino 29

Lindgrin, Juho Eino, ks. Lindgrén

Lindgrén Kalle Johannes 72

Lindgrén Orpo Ilmari 277

Lindstedt Juho Alfred 132

Lindström Juho Nestor 53

Linna Kalle Salomon 94

Linne Kaarlo 95

Linne Kalle Verner Kallenpoika 119

Linne Eliina 44

Lohikoski Arvid Vihtori Jalmari 278

Lohikoski Orpo Ilmari 277

Luoto Kalle Gabriel 172

Lähteenmäki Evertti Vilhelm 73

Lähteenmäki Juho Jaakko 173

Lähteenmäki Kalle Vihtori 280

Lähteenmäki Kalle Vihtori Wilhonpoika 174

Lähteenmäki Väinö Nikolai 279

Manner Juho Kustaa 281

Mellin Sulo Jaakko 175

Metsänen Juho Iivari 129

Metsänen Taavetti Vihtori 282

Metsänen Wihtori Alfred 130

Metsäpuro Kaarlo Aamos 96

Metsäpuro Kaarlo Tobias Kallenpoika 176

Murto Johannes 283

Mustalahti Oskari Edvard 284

Myllymäki Matti Gerhard 177

Myllyniemi Frans Iivari Nestorinpoika 125

Mäkelä Eliina 41

Mäkelä Emil Johan 285

Mäkelä Frans Arvid 81

Mäkelä Hugo Anselm 286

Mäkelä Kalle Väinö Kustaanpoika 147

Mäkelä Malakias Patrik 287

Mäkelä Olga Vilhelmiina 288

Mäkelä Taavetti Fabian 45

Mäki Yrjö Johannes 142

Mäkinen Erland Kustaanpoika 144

Mäkinen Jalmari 289

Mäkinen Kalle Benjamin 290

Mäkinen Kalle Justinus Karoliinanpoika 291 

Mäkinen Nestori 192

Mäkinen Wihtori Erland 113

Männistö Engelbert 70

Männistö, Kalle Jalmari Aaponpoika 1

Mäntymäki, Kaarle Hiskiaanpoika 7

Märri Kalle August 292

Märri Vilho Anselm 97

Niemelä Vilho Eemil 293

Niemi Juho 294

Niemi Lauri Vihtori 61

Niemi Seeti Mikael 295

Niemi T. 296

Niemi Wihtori Jalmari 297

Niemi Yrjö Fredrik 298

Nieminen, Antto Wihtori 6

Nieminen Eero Vilhelm 178

Nieminen Heikki Alfred 299

Nieminen Johannes 300

Nieminen Kalle Oskari Maununpoika 68

Nieminen, Kalle Vihtori Antonpoika 2

Nieminen Lauri Wilhelm 35

Nieminen Paavo Johannes 301

Nieminen Paavo Viktor 302

Nieminen Väinö 179

Nieminen-Kuokkala Wilhelm Evert 63

Nokkala Arvid Arttur 180

Norrgård Kalle Anshelm 303

Nurmi Juho Vihtori 304

Nurminen Vihtori 149

Nurminen Yrjö Vihtori 153

Nuutila Kustaa Erland 305

Oivio Juho Emil Kustaanpoika 133

Ojala Kalle Edvard 306

Ojanen Aarne Villehard Otonpoika 307

Ojansivu Väinö Edvard 181

Pajulahti Joho Herman 308

Palmgrén Matti Paavali 98

Palmgrén Viktor Mikael

Palmgrén Väinö Rudolf 310

Palmroos Taavetti Vihtori 86

Peltonen Antero Nikolai 311

Peltonen Frans Anshelm Taavetinpoika 99

Peltonen Kalle Artturi 114

Peltonen Kalle Vihtori 312

Peltonen Vihtori Jalmari 100

Penkonen Matti 313

Penttinen Nikolai Ludvig 314

Penttinen Väinö Alfred 121

Petäjä Eino Jalmari 315

Pihlaja Kalle Nestori 316

Piittala Kalle Johannes 182

Pohjola Jaakko Taavetti 183

Ponki Vihtori Rikhard 317

Pukkila Emil Vihtori 318

Pukkila Väinö Ilmari 319

Pursiainen, Karl Johannes 23

Rahkola Juho Vilhelm 320

Rajala Johannes Waldemar 115

Rajala Juho Vihtori 197

Rajala, Kalle Nestor 13

Rajala Kalle Vilhelm 321

Rajala Martti Oskari 322

Rajaka Taavetti Evert 323

Rajala Taavi Nikolai 198

Rajala Toivo Jalmari 42

Rajala Vihtori Erland 324

Rajala Vihtori Nikolai 325

Rajala-Kalliomäki Kalle Evert 71

Rahaniemi Kalle Vihtori 326

Rajavaara Juho 54

Riihioja Onni Emil 126

Rikala Matti Albinus 77

Rikala Vihtori Emanuel 78

Ringbom Juho Malakias 327

Rinne Kalle Aaponpoika 31

Rinne Vihtori Aleksis 144

Rintamäki, Oskari 9

Rintamäki, Oskari Alfred 2

Ristilä August Aaro 328

Ristilä Henrik August 82

Ristilä Taavetti Vilhelm 329

Ristimäki Taavetti Vihtori 330

Ritamäki Wäinö Wilhelm 101

Rosendal Toivo Matias ks. Lehto Toivo Matias Miinanpoika 

Rosendal Wiljo Paavali ks. Lehto Wiljo Paavali Miinanpoika

Saari Eenok Rikhard 331

Saari Kalle Markus 332

Saari Wäinö Wihtori 333

Saarinen Juho Vihtori 136

Saarinen Kustaa Anselm 116

Saarinen Oskari Wilhelm 145

Saksa Arvo Vihtori 131

Salmi Armas Vilho 184

Salminen Arttur Viljam 334

Salminen Juho Nikolai 337

Salminen Kalle Eino 335

Salminen Vihtori 336

Salminen Viljo Artur ks. Salminen Arttur Viljam

Salo Aleksi Johannes 338

Salo Frans ks. Sarva Frans Mikael Kustaanpoika

Salo Kalle ks. Sarva Kalle Kustaa

Salonen Evert Vilhelm 135

Salonen, Iivari Artturi 4

Salonen Konstantin Alexius 79

Salonen Otto Vilho 80

Salonen Otto Viljam 102

Saloniemi Jalmari Mikael 340

Saloniemi Mooses Vilhelm 341

Sandell, Sulo Frans Franssinpoika 25

Santala Huugo Arttur 185

Sarva Frans Mikael Kustaanpoika 131

Sarva Kalle Kustaa 339

Savisto Nikolai 65

Sinisalo, Juho Verner Oskarinpoika 26

Siren Arvo Emil 342

Siren Kalle Edvard 146

Siren Kalle Jalmari 343

Skofelt Wilho Einar 344

Stenberg Juho Nikodemus 199

Suojanen Wäinö Waldemar 62

Suomela Martti Ernest 345

Tarkki Vihtori Erland 346

Tapio Wilho Erhard Wilhonpoika 103

Toisalo, Eino 16

Toivola Eino Paavali 36

Tonttila Vihtori Erland 346

Tonttila Väinö Vihtori 347

Tuomanen, Edvard Malakias, ks. Tuominen

Tuominen Edi Arvid 348

Tuominen, Edvard Malakias 15

Tuominen, Emil Arvit Ulrikanpoika 22

Tuomisto Eero Johannes 349

Tuomisto Kalle Jalmari 351

Tuomisto Vihtori Jalmari 350

Tuuliniemi, Kaarle (Kalle) 5

Törmä Nestori 40

Uusmäki Martti Vihtori 186

Uusmäki Niilo Alfred 187

Vaininen Kalle Otto 352

Valbom Uno Akseli 353

Valkama Martti Jalmari 354

Vilen-Koivisto Alvar Jalmari 355

Virtanen, Jalmari Ireneus Juhonpoika 11

Virtanen Johannes 356

Virtanen Martti Arvid 357

Vuorio Irene Augusta 358

Vuorio Sylvi Amalia 359

Vähäsilta Erkki Johannes 64

Välimäki-Jokela Juho Sakarias 154

Walenius Kalkle Walenius 360

Wesa Lauri Arvid 361

Wiitanen Kalle Fredrik 362

Wiitaniemi Huugo Mikael 27

Wiitaniemi Frans Wilhelm 362

Wikelä Kalle Oskari 364

Wikman Lauri Erland 365

Wikman Paavo Valentin 366

Wiljanen, Matti Vihtori Juhonpoika 18

Wilppola Vilho Jalmari 155

Wirta Urho Donatus 74

Wirtanen Anna Johanna 367

Wirtanen Eero 188

Wirtanen Juho Tiinanpoika 50

Wirtanen, Kalle Kustaa Taavetinpoika 30

Wirtanen Taavetti Jalmari 368

Wirtanen Vihtori Malakias 369

Wirtanen Vihtori Vilhelm Joosepinpoika 200

Wirtanen Vihtori Vilhelm Matinpoika 201

Wirtanen Wihtori Taavetinpoika 14

Wuorenmaa Evert Miinanpoika 370

Wuorenmaa Vieno Martialis 371

Wuorinen Kalle Kustaa 372

Wuorio Juho Herman 373

Ylijoki, Taavetti Juhonpoika 21

Ylinen Juho Topias 117

Åkerman Oskari Ilmari 374

EDIT 8.10.2022 Tekstiin on lisätty vankileireillä kuolleet. Samalla on korjattu virheitä ja täydennetty tietoja myös muilta osin.