Uittoränni Kyröskoskeen

Höyrysahojen perustaminen sallittiin Suomessa 1857. Poriin rakennettiin Isosannan saha 1862 ja 1870-luvulla kaupungissa oli jo viisi höyrysahaa. Sahat ulottivat puunhankintansa nopeasti Kyrösjärvelle saakka. Ensimmäiset tukit laskettiin Kyröskosken läpi jo 1860-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä tukkeja Kyrösjärvestä Pappilanjokeen uittivat erityisesti Porin Höyrysaha ja W. Rosenlew & Co. Uitto aiheutti Kyröskosken tehtaalle suurempia tai pienempiä vahinkoja, mm. 1875 eräs tukkiyhtiö joutui maksamaan 50 markan korvauksen kosken yli johtavan alemman sillan korjauksesta. Lisäksi silloinen vesilainsäädäntö edellytti valtaväylän pitämistä avoinna. Koskea ei voinut siten padota yli kosken ulottuvin laittein.

Uittorännin rakentaminen ajankohtaistui osan laajempaa suunnitelmaa tehtaan laajentamiseksi rakentamalla hiomo Keinuniemeen. Tästä suunnitelmasta lisää täällä. Hiomo jäi rakentamatta, mutta uittoränni valmistui 1899. Se vedettiin pitkin rantakallioon räjäytettyä leikkausta, kulki maantien alitse ja päätyi kosken alle 108 metrin päähän yläjuoksusta. Tehtaan oli asennettava koskenniskaan johtopuomi tukkien ohjaamiseksi ränniin. Syyskuussa 1899 tehdas alkoi kantaa aluksi uittorännin rakentamista vastustaneilta tukkiyhtioiltä maksua rännin käyttämisestä. Tukkeja uitettiin noin 100 000 - 200 000 vuodessa.

Uittorännin piirustus. Kyron/Metsän arkisto Kyröskoskella,

I.K. Inhan teos Finland i bilder ilmestyi 1895. Tämä kuva Kyröskoskesta oli mukana kirjassa. Se antaa näkymän koskesta ennen tukkiränniä. Tekstiosassa Inha kertoi koskesta näin: "Kyröskoski on etenkin kevätvedellä suurenmoinen. Kovasti saavat siinä tukkilautat selkäänsä. Pölkyt mukeltavat kerrassaan ympäri, paksuimmat hirret hyppivät kuohuissa kepeinä kuin tulitikut ja tavan takaa koski niitä murtaa poikki kallioitaan vastaan. Harva on se puu, joka tästä ryöpystä pääsee aivan merkittä; miltä on terävä kivi raapaissut kyljen auki, mikä on lyönyt pärsään päänsä."