Hämeenkyrön 1918 sisällissodassa kaatuneina ja valkoisen terrorin uhreina menehtyneet punaiset sekä vankileireissä kuolleet.
Tämä asiakirja on blogissani osoitteessa
https://amielonen.blogspot.com/2022/03/mita-missa-milloin-hameenkyron-1918.html
Valokuvauskärpänen puraisi Orimattilassa syntynyttä ja kasvanutta Erkki Luumia jo nuoruusvuosina. Valokuvauksesta ja teosten toimittamisesta kehkeytyi miehelle ammatti, joka johti Pirkkalan kautta Hämeenkyröön Maisematielle painoalan yrittäjäksi. Entisen Kallion Kaupan rakennukseen syntyi pieni kirjapaino EKITEKI.
Luumi on tutustunut aina uusiin asuinsijoihin kameran kanssa kulkien. Hämeenkyrössä miestä kiinnostivat aluksi sillanpääläiset maisemat. Tutustuminen tuotti omia valokuvia ja F.E. Sillanpään tekstejä yhdistelevän valokuvateoksen Taatan tanhuvilla.
Kyröskoskelle Selvaaginmäkeen muutettuaan Erkki jatkoi tutustumista uuteen kotikylään hyväksi koetulla metodilla: kamera kaulaan ja baanalle. Vuosien aikana kertyneiden valokuvien hyödyntämien ajankohtaistui viime syksynä. Erkki on jäsenenä kyröskoskelaisten eläkeukkojen muodostamassa Nappulaliigassa. Nappulaliigan jäsenet alkoivat kaivella pölyttyneiden vanhojen valokuvien varastojaan ja muistella tarinoita kylän taloista ja asukkaista. Näin syntyi teoksen idea: valokuvia Kyröskoskesta ennen ja nyt.
Vanhoja valokuvia Kyröskoskesta löytyi erityisesti Tapani Ekstamin ja Lauri Tarkin kokoelmista. Valokuvia löytyi myös runsaasti myös verkosta, hakupalvelu Finnasta (finna.fi). Sieltä löytyy tällä hetkellä 400 valokuvaa Kyröskoskesta. Teoksen tekstien työstämiseen Luumi sai avukseen työryhmän, johon kuuluivat Pirre ja Matti Pitko, Anneli ja Erkki Hiiri sekä Asko Mielonen. Valokuvateos sai nimekseen Kyröskoski Ennen ja Nyt. Se julkaistiin Kyröskosken Seurahuoneella helmikuussa.
 |
| Koski on yksi Luumin kuvauskohteista. Kirjan kansikuvaksi valikoitui suosikkiotos koskesta. |
 |
| Teoksen julkistus Seurahuoneella. |
Kyröskoski Ennen ja Nyt avaa kuvakertomuksen taajaman synnystä ja kehityksestä. Kyröskoski oli aikanaan tehdaskylä. Tehdas kasvatti taajaman ympärilleen. Kylä oli kiinteästi yhteydessä tehtaaseen. Se antoi leivän työntekijöille ja oli tavallaan kuin ”kunta kunnassa”. Tehdas oli kokonaisuus, jolla oli oma junarata, oma ilmarata, oma laivasto ja oma maataloustuotantonsa. Tehdas perusti kansakoulun, sairastuvan, sairauskassan ja vapaapalokunnan. Tehdasrakennukset muuttivat kyläkuvaa ja lisäksi yhtiö rakennutti taloja, jotka eivät liittyneet suoraan tuotantoon. Näkyvimpänä esimerkkinä tietysti Koskilinna. Yhtiön tuki toiminnallaan suoraan tai välillisesti asuntotuotantoa. Korkomäkeen rakennettiin talot johtoportaalle, Paukunperälle työväelle ja Selvaagin alueelle teknikoille ja työnjohtajille. Koulukadun omakotitaloalueen rakentamista tehdas tuki monin tavoin. Näiden tehdaskylälle tyypillisten rakennusten kehitys näkyy havainnollisesti kirjan kuvituksessa.
 |
| Tehtaan ympäristön rakennuksia. |
Kyröskoskesta kehkeytyi myös Hämeenkyrön kaupallinen keskus. Vanhan torin kupeeseen ja sen ympäristöön syntyi kauppojen tihentymä: mm. Viitikon kauppa, Jokisen kauppa, Ahon liiketalo, Viitaniemen vaatetustalo, Mäkelän Topin ruokatavarakauppa sekä Olga Olinin halpahintainen vaatetusliike. Hieman kauempana sijaitsivat Kyröskosken Osuuskaupan myymälä ja leipomo. Näistä rakennuksista osa on edelleen pystyssä. Perkamentin risteyksessä taas sijaitsivat Kyröskosken Osuusmeijeri ja Tuotannon kauppa. Meijerin paikalla on rakennus, jossa toimivat mm. ravintola Sarvi ja Sale. Tuotannon paikalle nousseessa liiketilassa ovat toimineet mm. T-market Fransu, Uusi-Erkkilän kodinkoneliike ja R-kioski. Teoksessa on liitteinä kaksi karttaa, jotka auttavat sijoittamaan jo puretut rakennukset paikoilleen.
 |
| Tuotannosta T-market Fransuun. |
Sotien jälkeen Valtakatu alkoi hitaasti muuttua Kyröskosken kaupalliseksi keskukseksi. Teoksen valokuvat kertovat oivallisesti tästä asteittaisesta muutoksesta. Nykyisen ulkomuotonsa Valtakatu sai 1990-luvulla. Punatiilinen katukuvaa komistava Helenanpuiston vuokratalokin on ehtinyt mukaan kirjan kuvitukseen.
 |
| Uusinta Kyröskoskea. |
Kirjaa myydään lauantaisin klo 9 – 12 Kyröskosken Seurahuoneella. Teosta voi tiedustella myös Erkki Luumilta puhelimitse numerosta 0400 490 808.
